30.11.2022

Kaalihuijaus syvällä yliopistossa

Pyhät tekstit ovat syntyneet ja muovautuneet eri aikoina ihmiskäden ohjaaman kynän tuotoksina, ja sellaisina niihin pitää suhtautuakin, ilman sen kummempaa taikuutta, kriittisesti kuten muihinkin ihmisten aikaansaannoksiin.

Erikoisesta syystä tulkinta ei ole saanut Suomessa jalansijaa vaikka sellaiselle EU (Vaclav Havelin mukaan historian vakavimmin otettava rauhanliike) on perustettu. Sinänsä ymmärrettävää, koska muutoin yliopistojärkikin saattaisi päätyä epäilemään kaksikielisyyden pyhyyttä huijauksena, joten ei haluta kuulla naapurikansojemme - Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ym. EU:n jäsenet - hallitsevan itseään omakielisinä, jollaisia ne olivat olleet jo ennen pyhien tekstien saapumista.

Holocaustin syiden erittelyissä rehelliset sielut Italiassa ja Ranskassa havaitsivat tekstien keskeiseksi johtoajatukseksi valmistautumisen juutalaiskysymyksen lopulliseen ratkaisuun. 

Kristittyjen ja juutalaisten ymmärrettiin keskenään kilvoitelleen kaikkein älykkäimmän asemasta. Kumpi ehtisi ennen?

Pitäisikin luottaa pikemmin omien aistien välittämiin havaintoihin kuin näkemättömään silmään tai kuulemattomaan korvaan, saati yhteen stadilaiseen eduskunnan eturivissä motkottamassa maalaisille, vaikka onkin istunut siinä puolet itsenäisyyden ajasta. Herrens heliga nattvard.

Kiitokset US-blogisti Tapio Tuomaalalle tilaisuudesta panna ajatuksia järjestykseen vaikka Annika Saarikko ei ”näe tilannetta sillä tavalla”, tai Petteri Orpon kokiessa hallituksen esityksen "alokkaan asennoksi joka ei käskemällä parane”, tai Sauli Niinistön ollessa eilen Nurmeksessa siellä mistä ”kasakka uhkaa viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni”.

Pääesikunnan tiedotusjohtaja Max Arhippainen oli kuulolla tässä yhtenäkin päivänä eräällä toimittajapainotteisella nettisaitilla, jonne olin eksynyt enkö hoksaisi häntä pitkänlinjan rkp:läiseksi???

”Kukaan ei pelasta meitä, paitsi me itse. Kukaan ei voi eikä saa. Meidän itsemme täytyy kulkea polkua.” Paul Carus, tiivistelmä Dhammapadan säkeestä 165. Tämän aamun ajatus Chromebookista

"No one saves us but ourselves. No one can or should. We ourselves must walk the path.” Paul Carus, summary of Dhammapada verse 165."

28.11.2022

Ei SF-hegemoniamallia Ukrainaan

Ion Mittlerin valmistelemaan seksologia- kirjaan:

– Se voittaa jolla on käytössään parhaat kalut
– Demokraattinen nationalismi, pieni äidinkieli älynä korvien välissä, demokratisk natsionalism.
– kyllä koulittu suomalainen tietää, vähemmistökieli lännen etuvartiona enemmistökielen sisällä
– naiset eturiviin (ja Zelenskyi) ja pillupoliiseja valtion virkoihin

Lukasenka saattaa olla oikeassa, Ukraina neuvottelupöytään ilman ehtoja. Ei kaksikieliselle SF-mallille, jossa pieni vähemmistö suunnittelee kaluhankinnat maailmalta.

Näin selviää myös miksi Suomen nykyistä hallitusta niin pitkään ja huolellisesti valmisteltiin, etenkin henkilövalintoja pää-, ulko-ja puolustusministerin osalta.

Perustettaisiinko Rauhanoppositio? (kirjassa Rooma opettaa v. 2015)


Rooma, citta aperta, on avoin kaupunki, jonka vetovoima piilee sen asukkaissa. Ruotsissa ajatellaan melko lailla samalla tavalla. Jokainen erikseen ja kaikki yhdessä ovat individualisteja, icke nationalist. Sen sijaan Suomessa kaikki on ”kansallista” toisin sanoen ”natsionalist”; teatteri ja kirjallisuus, Runeberg ja Klinge, Kolbe ja Sofi, sekä kaksi kansallista kieltä.

Kypsällä iällä historialliseen Roomaan hullaantuessaan kaiken älyllisen puolustuskyvyn menettänyt Helsingin kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja tohtori Pekka Korpinen kuvaa puolihumoristisesti nimeämässään “Mein Kamppi” kirjassa muiden muassa Kampin kappelia, joka on kuin tyhjästä ilmestynyt linja-autoaseman Espoon puoleisen sisääntuloväylän päähän ruotsalaisen kansanpuolueen toimiston ikkunoiden alle.

Ruotsalainen piispa Lennart Koskinen on kirjoittanut kaupunkirakenteen kehittymisestä läntisen kulttuurin ilmentymänä. Perinteisesti keskustan ovat muodostaneet kirkko, koulu, kaupungintalo ja pankki neliskulmaisen torin ympärillä.

Muuttuvan Helsingin uusi valtakeskus ryhmittyy Lasitalon tuntumaan; metsäyhtiö UPM, jokunen dataliikenteen valvontafirma, eduskunta, musiikkitalon hömppä sekä tuleva keskuskirjasto.

Pitäisi ehkä nostaa ”kettutarha” keskiöön ennen Lasitaloa, sillä saivathan kansanedustajat oman balettinäytöksen, joskin puolet porukasta kettuili jäämällä kotiin.

Helsingin kauppatorin Etelärannan uutta arkkitehtuuria värittävät Martti Ahtisaaren ideoiman Crisis Management Initiativen (CMI) toimisto, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Katajanokan periferiasta muuttanut Kirkkohallitus sekä suunniteltu Guggenheim-museo, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn Helsingin kauppatorin reunaan vastapäätä Tasavallan presidentin linnaa, ilmeisesti osana isompaa projektia kehittää Suomesta entistä selvemmin ns. rumien hallitsema vähemmistöjen paratiisi.

Vanha testamentti sisältää kertomuksen koko maailman synnystä ja kertoo, miten Jumala valitsi Israelin omaisuuskansakseen muiden kansojen keskuudesta ja miten hän johdatti kansaansa historian lävitse. (raamatussa ei puhuta mitään suomenruotsalaisista - he ovat itse keksineet asemansa!)

Suomen strategiasta vastaaville aina niin läheisessä Saksassa opetettiin sormi pystyssä 1920-30 luvuilla puhumaan rauhasta ja samalla valmistautumaan sotaan niin perusteellisesti, että eräällä kokoomusvoittoisella nettipalstalla epäiltiin rauhanliikkeen merkkiä takin liepeessään vuosikymmeniä kantaneen ulkoministeri Tuomiojan tulleen sotahulluksi. Tunnettuna sotahistorioitsijana hän on kerännyt näyttävän valikoiman sotakirjallisuutta kaiken maailman lentokenttien kioskeista. Eikö semmoinen ala ajatellakin takaperin?

Perussuomalaisten muutettua puoluetoimistonsa Dianapuistoon alkaa näyttää siltä, että suomalaisia yritetään palauttaa 1800-luvulle.

Yhä useammin kauppakeskuksen ankkurit tulevat jostain toisesta pohjoismaasta: Gigantti ja Dressmann Norjasta, H&M ja Stadium Ruotsista, BR-lelut ja ”Tiimarin tappaja” Tiger Tanskasta. Suurten kauppakeskusten takaa usein löytyy yksi ja sama omistaja: Citycon.

Suomenkielisiä johdetaan kuin lukutaidottomia RUK:n opeilla käskyttämällä, olettaen, että he kunnon professoreiden tapaan jäykistyvät kuullessaan sanaparin "israelilainen Suomessa". Näin maassa, jonka kirjallista elämää dominoi yksi ainoa kirjallisuuspalkinto ja jossa melkein kaikki ostavat läheisilleen saman kirjan joululahjaksi.

Mitään merkittävää ei tapahdu ilman valtion myötävaikutusta kapitalismin tukijana. Ei Sailas eikä Korkman kuulosta sosialistilta, vaan kapitalistilta, samoin Ehrnrooth, Wahlroos, Hetemäki ja Talvivaara, Finanssivalvonta, Sitra, Eduskuntatutkimuksen keskus ja Helsingin Yliopisto jonka kansleri on nimitetty Yle:n hallituksen puheenjohtajaksi ilman aikaisempaa kokemusta ko. hallituksesta.

Päästyään monivuotiselta maailmankierrokselta kotiin ruotsinkielen pakollisen opetuksen autuaaksi tekevää vaikutusta epäillyt tuhlaajapoika Risto E J Penttilä nimesi pelastajakseen Georg Ehrnroothin. Toimistossaan Ostrobotnian korttelissa pyhien perheiden Matti Vanhanen valvoo samojen pelastajien etua huutoetäisyydellä eduskunnasta.

Silloin siellä jossakin Simo Häyhä osui satoja kertoja puun oksalta käsin, nyt ovat EU:n suomalaiset sotilasneuvojat Ilkka Salmi ja Georgij Alafuzoff mukana tuloksena 6000 kuollutta torakkaa Donbassissa, eikä mikään ole meillä muuttunut: vanhatestamentillinen rautanyrkki; iske oikeaan, viillä vasempaan, minne vain käteni sinua ohjaa, minä Herrasi olen puhunut; rahan valta ja omaisuusarvon kasvattaminen yli ihmisarvon, vaikka moni osaisi lukea.

Kauan ehdittiin tottua ajatukseen, että läntisen valloitussodan viimeinen näytös olisi koettu holocaustin myötä, mutta sinikeltaisia kravatteja käyttävien yritys "läntisen" pakkokulttuurin viemiseksi Itä-Ukrainaan on osoittanut toiveet turhiksi. Uskoimme pysyvän rauhantilan EU:n myötä vakiintuneen Euroopassa, mutta se näyttää murtuneen, ellei politiikkaan saada uusia kasvoja.

Viehätysvoima on sitä, että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei olisi esittänyt selvää kysymystäkään -Albert Camus

25.11.2022

Läpinäkyvää nopeasti

Kysyttiin, muistanko mitä tapahtui vuonna 1980? Eipä tule mitään erikoista mieleen, mutta ei se ainakaan liity Mummotunneliin jonka tiskillä muuan lahtelainen naishammaslääkäri ihmetteli "etusivun kuvan" nähneen Salen ilmeestä naapuripöydässä kuka olen? Se kun tapahtui selvästi myöhemmin.

Kirjoitin Rooman matkan kuulumisia blogissa otsikolla ”Kenraalitason ajatuksia”. Siihen päälle HS kertoi kenraali-evp Jarmo Lindbergin saaneen italialaisen komentajan adjutantin tiennäyttäjäkseen pyöräilyllä Roomassa.

Kuka Suomessa tietää ja päättää? Vuosi sitten oltiin täynnä Helsingin henkeä, muidenkin mieli kuin syntyperäisten historioitsijoiden. Tänään puhemies Matti Vanhanen seurustelee alaikäisten kanssa eduskunnan netissä.

Eräs US-blogisti ryhtyi  kirjoittamaan kirjaa seksologiasta vuoden 2013 joulumarkkinoille. Kommentoin KGB:n yrittäneen vaikuttaa seksillä Suomen presidentin vaalien asetelmiin. Agentti Kekkosen makuuhuoneen sängyn alla. Stadin maasto on tunnettava, seuraavaa ei valita ulkonäön perusteella, on Jan Vapaavuori sanonut.

Kansa joka tietää, puhuu pillupoliiseista ja seinäruusuista, vaikka ministerien avustajat eivät kestäkään heikäläisistä sanottavan. Kulttuuri antaa mielihyvää, tuottaa merkityssisältöjä elämään.

Säätyläinen oli jokin virkamies, yleensä pappi maalla - ja aina mies. Säätyläisen naisiakin rahvaan piti kohdella parempana kansana. Sateenkaaripiireihin voi pyrkiä katkomalla siteet omaan isäänsä liian rahvaanomaisena.

Holocaustin jälkeen uutta Eurooppaa piti rakentaa paikallisen äidinkielen varaan. Siihen kuuluivat omat perinteet jotka olivat olemassa jo esi-isien aikaan ennen uskontoa, ettei kuvittelisi pudonneensa ylhäältä hallitsemaan muita. Sellaisista pudokkaista kun tuli molemmissa totalitarismeissa huippulojaaleja vallan myöntäilijöitä.

Vaikuttajaviestintä palvelemisena, pikkuruotsalaisen hartioiden kantokyky. Hyötykielisen röyhkeä Jumalan tahto, keveys, sodan taakka. Vapun tienoilla kaahattiin autolla hengenvaarallisesti Pohjois-Espa 37:n rappusille. Minulle tuttu paikka. Siellä sain yo-lakin päähäni 1972 työn ohella, sitä sitten kuvattiin ihmeenä valtakunnan lehden etusivulle - minulta mitään kysymättä.

20.11.2022

Kieli hegemonian hampaissa

Mediatalo Keskisuomalaisen isopomo Vesa-Pekka Kangaskorpi saapui perjantaina Jyväskylästä konserninsa johtotähti-Länsiväylän kutsuvieraskemuille Espoon Lippulaivaan.

Länsiväylän haastattelussa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä aikoi pyytää kollega Juhana Vartiaisen Helsingistä tutustumaan Lippulaivan kirjastoon. Minulle tuttu paikka. Kirjoittelin siellä US-blogeihin kommenttina kieltä puolustettavan toverillisesti Putinin sanoja ”Ukraina on meidän synnyttämä ja vain me voimme taata pelastuksen” soveltaen. 

En gång kamrat, alltid kamrat. ”Kaksi kansaa yksi tulevaisuus; två länder en framtid” Erottajan kivimuuriin parisen vuotta sitten kaiverrettuna, vaikka luultiin vain ultrajuutalaisten enää hakkaavan ikuisia lauseita kiviin. Siitä myös Juhana Vartiaisen ja Antero Vartian, kahden vartijan, pyhiinvaelluksella Espanjassa oli kysymys. Ei ehkä olisi kannattanut hurahtaa yhteen lehtikuvaan, vaikka olikin etusivulla Isodemarin aikoihin? Olisi välttynyt julkiselta puhdistumiselta harhaopista.

Roomassa YK:n toimessa nätti espanjalainen työkaveri Victoria pirautti silmäkulmaansa pisaran lähtiessäni takaisin Suomen työelämään, mitä hän piti uskomattomana, sieltähän olin päässyt pois! Espanjasta inkvisitiokin on syntyjään.

Kangaskorpea harjattiin monta vuotta eduskunnan virassa venäläisen sukutaustansa vuoksi.

Hesarin päätoimittaja Kaius Niemi on eronnut tehtävästään. Nimituttu mies. Olimme suunnilleen samoina vuosina molemmat Suomen Kansallisteatterilla, minä remonttimiehenä ja hän lapsinäyttelijänä.

Vuonna 1991 tunnettu tsekkitoisinajattelija Vaclav Havel oli käynyt Suomessa presidentti Koiviston pyynnöstä selvittämässä ajatteluaan epäiltyään presidentille jossakin eurooppalaisessa yhteydessä etteivät suomalaiset oikein ymmärrä mitä on tapahtumassa. Havel antoi lehdistölle yhden lausunnon jonka vain paperinen Uusi Suomi julkaisi ennen kuihtumistaan pois. Helsingin Sanomat, Aatos Erkon `rautanyrkki´ kartanoherrojen ja Venäjän välissä, oli kokenut Uuden Suomen vihollisekseen.

Havel piti EU:ta historian vakavimmin otettavana rauhanliikkeenä joka on kuninkaiden ja kirkon monisatavuotisen sotaliiton jälkeen syntynyt uudenlainen, maallinen hallintomuoto.

Vaclav Havel kirjoittaa Carl Bildtin kirjahyllyssään säilyttämässä kirjassa: 

"Valtio, joka ei epäröi valehdella omille ihmisilleen, on haluton olemaan valehtelematta muille valtioille. Kaikesta tästä seuraa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on todellisen rauhan olennainen edellytys ja ainoa todellinen tae siitä. Kansalaisten ja kansakuntien luonnollisten oikeuksien tukahduttaminenei ei turvaa rauhaa, vaan uhkaa sitä. Kestävä rauha ja aseistariisunta voidaan saavuttaa vain vapaiden miesten toimesta. "

Kukapa kissan hännän nostaisi ellei kissa itse? Keväällä 2015 lähetin muutamalle vaikuttajalle uuden kirjani Rooma opettaa, jossa kutsuin Erkki Tuomiojaa ja Timo Soinia kommunisteiksi johtokuntatasolla, valituista valituimpina.

Arvelin kulttuurihegemonian näkymättömän käden ohjanneen Suomen historian rikkaimman suvun pojat pelastamaan kansallisen kulttuurin kivijalkoja: Antti Herlin sai Aatos Erkon orvoksi jättämän Sanoma Oy:n, Niklas Herlin perinteikkään Uuden Suomen nimen ja Ilkka Herlin Suomenlahden rantojen suojelun joiden kauneudesta Jacob Söderman on sanonut, ettei niitä millään kunnallistoimikunnan päätöksellä ole saatu aikaan.

Kirjoitin myös Pekka Matilaisen ja Risto Jylhän saaneen potkut Helsingin yliopiston lehti Yliopistolaisesta kyseltyään Jorma Ollilan hartioiden kantokykyä. Eipä olisi toimittajienkaan kannattanut hurahtaa yhteen yo-lehtikuvaan, vaikka näkyikin valtakunnallisen lehden etusivulla Isodemarin aikoihin! Yliopistolainen oli julkaissut Havel-aiheisen "Rooma opettaa" juttuni.

14.11.2022

Rooma on kotimme

Kunpa voisimme joku päivä sanoa vapauden olevan omakielisen suomalaisen, eurooppalaisen ja länsimaisen identiteettimme perusarvo, jota emme vain voi unohtaa, vaan jota on tehtävämme ja velvollisuutemme juhlia joka päivä.

Marraskuun 9. päivä 1989 on vedenjakaja historiassa, ei vain Euroopassa ja lännessä, vaan koko maailmassa. Berliinin muurin purku sen lisäksi, että se edustaa historiallista lähtökohtaa Saksan yhdistämiselle, merkitsee neuvostokommunismin ja sen mukana 1900-luvulla Euroopassa hallinneiden totalitaaristen hallintojen rappeutumista.

Pääministeri Giorgia Melonin vapaudenpäivän kunniaksi lähettämä videoviesti: 

"Järjestelmät, jotka olivat kukistaneet ne arvot, ne perusoikeudet, joista on tullut länsimaisten demokratioiden yhteinen perintö ja joita meillä on nykyään usein virheellisesti itsestäänselvyyksiä", hän jatkoi. "Demokratiojemme vahvuus ja lujuus on tehty mahdolliseksi heti noiden totalitarismien lopusta ja kaikkien niiden ihmisten uhrauksista, jotka taistelivat ja kamppailivat, jotta voimme elää vapaassa maailmassa.

Joten kun muistetaan vapauden puolesta henkensä antaneiden nuorten työtä, se on itse "pääarvo, jolle demokratiamme perustuu, vasta-aine kaikkea totalitaarista kiusausta vastaan. Sitä juhliessaan laki tuomitsee menneisyyden hallitukset, mutta myös uusien vapauden sorron muotojen ilmaantumisen riskin. Se on vapaustaistelua, jota ukrainalaiset käyvät puolustaakseen kansakuntaansa julmalta hyökkäykseltä.

Ja hän päättää: "Suuri italialainen liberaalifilosofi, Benedetto Croce, jonka kuoleman 70-vuotismuistoa vietetään muutaman päivän kuluttua ja joka omisti elämänsä rakkaudelle ja vapauden tutkimiselle, sanoi: "On niitä, jotka kyseenalaistavat ihanteen vapauden tulevaisuudesta, me vastaamme, että sillä on enemmän kuin tulevaisuus, sillä on ikuisuus, hänen ikuisuutensa".

Video messaggio inviato dalla presidente del Consiglio Giorgia Meloni in occasione del Giorno della Libertà: (edellä Googlen suomennos)

“Regimi che avevano conculcato quei valori, quei diritti fondamentali che sono diventati un patrimonio comune delle democrazie occidentali e che spesso oggi, erroneamente, tendiamo a dare per scontati", ha continuato. "La forza e la solidità delle nostre democrazie è stata resa possibile proprio dalla fine di quei totalitarismi e dal sacrificio di tutte quelle persone che hanno lottato e combattuto permettendoci di vivere in un mondo libero”.

Quindi dopo aver ricordato l’opera dei giovani che hanno dato la vita per la libertà, è essa stessa “il principale valore su cui si basa la nostra democrazia, anticorpo contro ogni tentazione totalitaria. Nel celebrarla, la legge condanna non soltanto i regimi del passato ma anche il rischio di insorgenza di nuove forme di repressione della libertà. È una lotta per la libertà quella che sta portando avanti il popolo ucraino per difendere la propria nazione da una brutale aggressione".

E conclude: "Un grande filosofo liberale italiano, Benedetto Croce, di cui tra pochi giorni ricorrono i 70 anni dalla scomparsa, che dedicò la sua vita all'amore e allo studio proprio della libertà disse: 'C'è chi mette in dubbio il futuro dell'ideale della libertà, noi rispondiamo che essa ha più che un futuro, possiede l'eternità'. Ecco, celebrare il valore della libertà significa non soltanto coltivare la memoria storica di chi è caduto per conquistarla ma anche spendersi ogni giorno per la sua eternità".

10.11.2022

Hyvää lukemista

1) Yliopistopiireissä arvostettu Kari Enqvist kirjoittaa kolumnissaan: "Meidän pitäisi myös pystyä kyseenalaistamaan ideologisia periaatteitamme kysymällä, onko niistä enemmän haittaa kuin hyötyä"

2) Mirjami Parant`n blogissa päättelen, että

´Kommunistifasistit` ovat täällä tänään ja huomenna! HS:n Nyt-liitteen kaikki toimittajat ovat naisia, samoin nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat. Myös Finlandia-diktaattorina on nainen, vieläpä Turun piispa.

Bolshevikit pyrkivät alkuaikoinaan vapauttamaan kaiken seksin, mutta joutuivat pian myöntämään vaikeudet. Täällä haave elää korruptoituneen Jumalan suojeluksessa, ´kommunismifasismina` johtokuntatasolla, eikä yksin opetusministerinä lisäämässä ruotsinkielen opetusta.

Muualla sellainen ei juhli, pidettäisiin tyhmänä tietämättömien vedättämisenä.

Jotkut ovat lukeneet Antonio Gramscia, jonka mukaan 
”moderneissa yhteiskunnissa hegemonia, yhteiskunnallinen johtajuus, täytyy luoda ja voittaa monilla eri alueilla. Hegemonian käsite tarkoittaa poliittisen johtamisen ja vaikuttamisen tapoja, joilla ryhmät pyrkivät tekemään omasta ideologiastaan yhteiskunnan yleisen ideologian. Hegemonian muodostamiseen tai valtaamiseen tarvitaan legitimiteetin hankintaa, poliittista indoktrinaatiota sekä kykyä yhdistää eri poliittisten ryhmien keskenään ristiriitaiset intressit yhteisymmärrystä ja kompromissitarvetta painottaen uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.”

3) Kukapa kissan hännän nostaa ellei kissa itse? kysyn Ion Mittlerin US-blogissa Keväällä 2015 lähetin muutamalle vaikuttajalle uuden kirjani Rooma opettaa, jossa kutsuin Erkki Tuomiojaa ja Timo Soinia kommunisteiksi johtokuntatasolla.

9.11.2022

Hyötyelukkana ihmiskunnassa

Kirjallisuuden sanotaan kykenevän parhaiten heijastamaan ajan hengen muutoksia. Niinpä odotamme  Paavo Väyrysen uutukaista marraskuun lopun julkaisupäivänä. Miten maalaismiesten kohtelu hyötyelukoina näkyy? kuten myös Erkki Tuomiojan tuotoksia omimmilta puhumisen ja kirjoittamisen `selviytyykö ihmiskunta´ alueilta hänen vetäydyttyä viikoksi Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan kotipiirissä ilmenneen koronan vuoksi. 

Korruptoivasta Jumalasta olisi kiva lukea Väyrysen keskittyessä omiin bisneksiinsä jätettyään haaveilemasta Arkadian mäen politiikkaan paluusta.

Paavo Lipponen on HS:ssa ylistänyt maailmanluokan suomalaista arkkitehtuuria, Alvar Aaltoa sen huipulla, unohtaen vääräleukojen arvioineen Aallon tuoliksi sen yhden kymmenestä pöydän äärelle asetetusta erinäköisestä tuolista, johon viimeksi istutaan.

Kehuin kymmenisen vuotta sitten omakustanteessa lapsia arvioidun yläsavolaisessa kodin perinnössämme kutakin omana persoonana yhden ollessa hyvä korkeushypyssä, toisen kuulantyönnössä, mutta sitähän eivät etelän herrat arvostakaan, vaan minunkin ominaispaino on mitattu piäkaapunnin lehden etusivulla yo-lakki päässä raakileena valmistettavaksi ties mihin.

3.11.2022

Pappia kyydissä

Jos oli herrasmiehenä nostanut lakkia pihapiriin muuttaneelle kauniille venakolle, niin sunnuntaimessun aikoina viimeistään sielunpaimen sai raportin pihan naisilta, eikä pappi hiljaisen perinnetiedon perusteella ole kenellekään vastuussa mitä viestille tekee. 

Kokoomuksessakin on nyt pappi puoluesihteerinä. Kreikankielisten alkukristittyjen kastesanasta ”baptist” juontuu italian il Papa (paavi) ja englannin Pope, sekä suomen pappi; viroksi sanotaan preeste, ruotsiksi präst, englanniksi priest, italiaksi sacerdote (asiantuntija).

Joskus ajatteli moni luterilainen pappikin että mitä se muille kuuluu mitä asiantuntijat tekevät juutalaisille, mutta niinpä vaan ajat ovat muuttuneet pappien roolin vakiintuessa ns. sakramenttien suorittamiseksi jotka sopivasti rytmittävät maallista elämäntaivaltamme - kaste, rippi, häät, hautajaiset- kuten Albert Camus toivoi. 

Tällä paikkakunnalla jolla asun, järjestetään 'perinteinen kirjallisuusviikko', yhtenä esiintyjänä kirjailija Päivi Lipponen.

Muistelinpa Isodemarin ja iltakoulun nuoren demariope Päivänsäteen vastanneen Yes! ja Yes! don Eero piispan kysymykseen vanhassa kirkossa, siinä minkä nurkan takana nuori pitkänlinjalainen oli käynyt Ressussa iltakoulua. Idän mailta sitten ”putkimiehen” töissä Roomassa. Onnistunut puolisovalinta höynäytti myöhemmin Isodemarin kansainvälisiin putkibisneksiin, kun ei kerran valittu pressaksikaan.

Liekö ihan puhtaasti suomalainen keksintö kohdella ihmistä puolikkaana, jonka vasta puoliso tekee kokonaiseksi, kun taas esim. ranskalaiset Sartre ja Camus kirjoittivat jokaisen yksilön olevan kokonainen ihminen ajattelijana ja vastuussa teoistaan myös juutalaisten kohtelussa. Ihmisen ajattelu kun tapahtuu korvien eikä jalkojen välissä.

Käytännössä tuo näkyy etenkin demareissa, joissa vissiin ihan jokaisen näkyvään asemaan päässeen puolisovalinnalla on varmisteltu legendaarisen kieliajattelun erityisturvaa.

Onhan myös kutsuttu ihmispäitä meloneiksi ja omeniksi.

Nopeus ja keveys. Historian taakkaa kevennettävä kansan hartioilta,

  - Välineellistettyä massamuuttoa, ideoita Kordelinin Säätiön sylttytehtaasta:  Faktantarkastajat, vaikuttajaviestintä, Sanna josta ei kirj...