30.1.2019

Yhtä jalkaa kulttuurin kivijalka

Kaupunkisuunnittelun veteraani Osmo Soininvaaran perheessä kulttuurien yhteiselo on kokopäiväistä vaimon toimiessa johtajana kirjasto Oodissa, jonka tyhmempi voisi luulla saaneen nimensä Odeksi kutsutun aviopuolisonsa mukaan (oodi, engl. ode), kuten läheisen Amos Rexin puolestaan Amos Andersonin ja tien Mannerheimin mukaan.

Virallisemman tulkinnan mukaan jo antiikin kreikkalaiset tunsivat oodin: hienosti jäsennelty runo, joka ylistää tai kunnioittaa tapahtumaa tai yksilöä, kuvailee luontoa henkisesti sekä emotionaalisesti, kertoo Wikipedia (engl).

Piilomerkitysten avaaja Italo Calvino antoi ohjeita modernin kirjallisuuden kirjoittamiseksi, jollaisiksi muistan ainakin keveyden, nopeuden, tarkkuuden, läpinäkyvyyden ja moninaisuuden.

Milan Kundera on tunnetusti kirjoittanut Olemisen sietämättömästä keveydestä.

26.1.2019

Läpinäkyvää

Demareissa näytetään luetun Italo Calvinon ohjeita modernin kirjallisuuden kirjoittamiseksi, jollaisiksi muistan ainakin keveys, nopeus, tarkkuus, läpinäkyvyys ja moninaisuus.
Nimittäin juuri uutisoitiin, että rauhanneuvottelija Hussein al-Taee, 35, on nimetty SDP:n ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleihin Uudeltamaalta. Al-Taee työskentelee neuvonantajana presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä.

Alusviikolla oli sometettu HS:n päätoimittaja Kaius Niemen keksineen jossakin Afganistanissa liikkuessaan alkaa neulomaan villapaitoihin koristeeksi pommikuvioita. Ensimmäisen paidan hän ojensi kuvaajan ikuistaessa hämmentyneelle ra(u)hanturvaaja Martti Ahtisaarelle.
Pommeja kullatuilla siivekkeillä sisällissodalle, hopeaa talvisodalle, pronssia jatkosodalle.

24.1.2019

Yllytyshulluutta

Aalto-yliopistolla muisteltiin tuopin äärellä Suuri Kaalihuijaus- kaljaasin purjehtineen muinoin pitkin rannikkoa jättäen kapean rantakaistaleen asukkaille kielen, jolle kaiken maailman dosentit Universtaalla helikopterien aikakaudella turvaavat mietiskelyrauhan sivistyksen nimissä.

Miten Hjallis Harkimo ehtikin vokotella Maria Lohelan tiimiinsä ennen muita! Haiskahtaa näkymättömän käden vaikutuskiihdytykseltä. 

Sanovat olevansa vapaita, mutta eihän sellaisen joka on todella vapaa, tarvitse vapauttaan toistamistaan toistaa ja vakuutella.

19.1.2019

Raha ei nuku; on pakko ja kiire

Raha, joka sananmukaisesti on kaikkivaltias sekä palvelijana että palveltavana, ei koskaan nuku, kuuluu talouden kultainen sääntö "den taxellska paradoxen". 

Joka hetki jossain päin maapalloa pörssi noteeraa kursseja, eikä pörssiyhtiön hallituksessa voida odotella savolaisten tuumailuja; ee laakasta, naatitaan. Pitää tietää parasta ennen käyttöpäivänsä, sanoo Stefan Wallin.

Jossakin Afganistanissa HS:n päätoimittaja Kaius Niemi oli keksinyt alkaa neuloa villapaitaan koristeeksi pommeja. Ensimmäisen paidan hän ojensi kuvaajan ikuistaessa hämmentyneelle ra(u)hanturvaaja Martti Ahtisaarelle.

Pommeja kullatuilla siivekkeillä sisällissodalle, hopeaa talvisodalle, pronssia jatkosodalle.

16.1.2019

Katsoa saa, vaan ei koskea

Ei "#metoo" vaan "katsoa saa, mutta ei koskea" on suomalainen malli, kuten myös "luonto tikanpojan puuhun ajaa" ja "eivät suuret sanat suuta halkaise".

Kunhan lopetetaan yläpuolelta ohjattu kampanjointi yksittäisen olennon, tuon totuudenpuhujan, etsimiseksi, voidaan Suomestakin alkaa hiljalleen puhua modernina länsimaana, jossa yksilöiden väliset suhteet syntyvät omien aistien välittämiin havaintoihin perustuen, pikemmin kuin joissakin täysin erilaisissa olosuhteissa syntyneisiin ison silmän teksteihin nojautuen. Sellaisessa Petteri Orpon ei tarvitsisi maksaa "luottakaa neuvosten valtioon!" ilmoituksista.

Neuvostoliitossa naisasioilla liikkuneet muistavat tyttöjen osanneen varoa hotellihuoneiden valaisimiin piilotettuja mikrofoneja. Tsekki Milan Kundera on kirjoittanut kommunistien pyrkineen todellisena päämääränään yksilöllisyyden sulauttamiseen täydellisessä ihmistyypissä jonka tarpeista järjestelmä kaikin tavoin huolehti.

7.1.2019

Ettei yksikään, joka häneen luottaa, nukkuisi (paitsi juutalaiset)

Ranskalaiset, jotka eivät ole vuosisatoihin uskoneet kummitustarinoihin, vetäisevät keltaliivin päälle koska tietävät elävänsä vain tämän yhden kerran, ainakin se on varmaa ja siksi on itse tehtävä jotakin ehtiäkseen nauttia täysin siemauksin, suomalaiset sen sijaan vetäytyvät lastensa suojaan etteivät he joudu kärsimään näkymättömän käden ja tuntemattoman silmän suuttumisesta, jos lähtevät kadulle häiritsemään virkavaltaa joka varmuuden vuoksi on jo tuomassa panssarimersuja partioimaan kaduilla.

Näkemätön korva ja kuulematon silmä kuvaavatkin hyvin Tuntemattoman sotilaan myyttiä. Sodassa lepää suomalaisen turva. Yhä uudelleen ja uudelleen. Historian taakka kenraalisukujen harteilla ja veren paino kansan niskassa.


Aateliston erityisaseman murennuttua läntisessä ajattelussa valistuksen ihanteiden myötä, on  kielellinen erityisyys säilytetty Suomessa, mikä näkyy puhetapojen ja titteleiden sotaisuutena, esim. LiikeNyt ilmoitti eilen ottaneensa ensimmäisessä saapumiserässä ehdokkaaksi eduskuntaan nuoren hallintotieteiden naismaisterin joka on myös sotatieteiden tohtori. Turpeeseensitomisen politiikkaa.

Saksalainen filosofi Hannah Arendt käytti osuvaa luonnehdintaa, kun hän selitti, että valtava pahuus ja tuhoavat joukkoliikkeet eivät tarvitse levitäkseen läpeensä pahoja ihmisiä vaan jokapäiväistä piittaamattomuutta ja kyseenalaistamatonta tottelemista. Arendtin mukaan paha kertyy ja kasvaa "pahuuden arkipäiväisyydestä".

Ilmiöstä saa viitteitä – kuten luonnehdinta antaa ymmärtääkin – jokapäiväisessä elämässä. Suomalaisille näyttää olevan vaikeaa puuttua, katkaista piittaamattomuus. On helpompaa katsoa muualle.

Narratiivi, kertomus

Suomenkielessä esiintyy 1700- luvun perintönä käsite ”vuorineuvos/bergsråd”, jota ei ole muissa kielissa. Vuorineuvostason faktantarkastajia...