Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2016.

-Ruki ver, rahat ruotsalaisille!, sanoi sipoolainen sveitsiläisen kanssa

Näyttäisi olevan meneillään erä älyn ikuisuusottelussa Svenska Handelshögskolan (Hanken) - Helsingin kauppakorkeakoulu (HKKK). 70-80 lukujen vaihteessa opiskellessani HKKK:lla professori Fedi Vaivio lohdutteli kansainvälisen talouden luennoilla antavansa aiheista yleiskatsauksen varsinaisen ammattiopetuksen tapahtuessa Hankenilla. Juha Sipilä sanoo tukevansa Hankenin kasvatti Anne Berneriä 110%:sesti. HKKK:n professori Heikki Niskakangasta häntä tuntevat opiskelijakaverit sanoivat pohjalaisen maallikkosaarnaajan pojaksi. Sipilä kuuluu olevan hänen serkkupoikansa. Maallikkosaarnaajat pitävä annettuna että seitsemän lihavan vuoden jälkeen tulee seitsemän laihaa, kuten vanhoissa teksteissä sanotaan. Onko se veronkiertoa että säilöö banaaneja Panamalle, tai se, että liittyy kilometrin mittaiseen tavallisten suomalaisten leipäjonoon? Kaikki tapahtuu säädettyjen lakien ja asetusten mukaan, sanoo pankinjohtaja, joskin 80% ihmisistä on finanssiasioissa idiootteja, tillägger ha

Historiallinen yhdistys syntyi

Kiitetyssä Timo Vihavaisen blogissa kirjoitettiin toissa syksynä menneisyyden kauhukuvasta: "Kekkosen linja oli ennen muuta älyllisesti perusteltu valmius ja taipumus edistää isänmaan etua ainoalla oikealla tavalla. Siihen liittyi emotionaalinen puoli, joka lähinnä tarkoitti moraalista tyydytystä ja ylemmyyttä sen johdosta, että oli kyetty nousemaan juoksuhautoihin jääneiden eilispäivän miesten tasoa ylemmäs ja ymmärrettiin realiteetit. Siitä ja vain siitä kaikki viisaus alkoi ja saattoi alkaa. Asia oli niin triviaali, ettei sen kieltäjiä voinut muuta kuin halveksia, ehkä joskus voitiin ymmärtävästi sääliä. Kekkosen linja ei kuitenkaan ollut varsinainen uskonnollinen liike. Ehkä sitä saattoi jonkinlaisena kansalaisuskontona pitää ja sen oikeuden ja välttämättömyyden tunnustaminen oli tietenkin politiikan piirissä eräänlainen Test Act, jonka suorittajat ainoastaan olivat kelvollisia kansakunnan palvelukseen poliittisella areenalla." Kun vaihdoin tekstistä yhden ainoa

On pakko, on pakko

Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen shamanistisen logiikan mukaan suomenkieliset (5 milj.) ovat enemmistö Pohjolassa (20 milj.) minkä kompensoimiseksi Suomessa pitää toteuttaa raudanlujaa vähemmistöpolitiikkkaa taloudessa (XXL, Nordea, Arla, Gigantti, Biltema, Clas Ohlson, ym, ym...). Määritelmän mukaan shamaanit ja heidän toverinsa elävät kolmitasoisessa maailmassa. Nämä tasot ovat: -Ylinen taso, jossa henget ja jumalat elävät. -Keskinen taso, jossa ihmiset ja eläimet elävät. -Alinen taso on "buni" eli manala, kuolleitten koti. http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/shamanis.html Sartre on kirjoittanut, että toisen kautta voi ymmärtää omia tekojaan. Paavo Väyrysen nuorisokodissa on yhtäläisyyksiä omaan kokemukseeni. Eräät Sos.dem. nuoret alkoivat rakentaa nuorisomajaa Länsi-Lappiin 70-luvun puolivälissä. Maja sijaitsee Muonionjoella, rintamasuunta länteen, Ruotsin puoleisten vuorten näkyessä saunan rappusille. Olin siellä mukana joitakin kertoja talkoomiehen

Elävältä hautaamisesta

Teemu Selännettä ja Jarkko Niemistä tulee tuutista enemmän kuin tarpeeksi. Panama- tikkataulun pyörittämistä ministerivoimin. Mitä kaupallisempi, sitä parempi, ihmisyydestä ei niinkään väliä, ikäänkuin pakkoruotsin raunioittamille koulupudokkaille heistä olisi mallia. Paavo Väyrynen onkin perustanut yksityisen nuorisokodin osoittaakseen presidenttiainesmieheltä vaadittavaa luonnetta. Mutta niinpä juutalaisetkin pantiin kaivamaan omat hautansa. Jos olisin Suomen omistaja, arvelisin Matti Vanhasta suunnitellun sähköjänikseksi, ja Sauli Niinistön vetäytyvän pyynnöstäni, joten kenttä olisi vapaa Paavolle! Yllättäen ja pyytämättä. Päinvastoin kuin Rooman Paavi, joka pesee syrjäytyneiden jalkoja, tämä Paavo etsii kannattajia kiillottamaan omia kenkiään. Hänen laajempi tehtävä on peräisin lestadiolaisesta maalaiskulttuurista jossa kirkonmäellä tunnettiin isojen talojen pojat ja tyttäret hyvine ja heikkoine puolineen, mutta joista oli vielä kerran tuleva jotakin. Kirjanoppineet s

Usko, toivo ja rakkaus. Suurin niistä on rakkaus

Vanha buuri saattoi luottaa mustaan Etelä-Afrikassa vasta kun risti oli maatunut haudalla, mutta muutos tuli siitä hiertymäpinnasta joka syntyi joidenkin ihastuessa toisiinsa yli roturajojen. Ja sellaisia kehitystä eteenpäin vieviä yksilöitä aina löytyy. Nelson Mandelan lukema Milan Kundera sanoo omia rajojaan rikkovaa, uusia maailmoja suunnittelevaa luonnetta läntisen ihmisen ominaisuudeksi. http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2016/04/erottautuminen-kielella-ja-muuten.html

Kulttuurin syöpä

Jyrki Katainen kutsuu paljastunutta Panama- puhallusta syöväksi. Joku toinen kulttuuria ulkopuolelta katsova on sanonut syöväksi tilannetta jossa etujoukkona itseään pitävä remmi on päässyt istumaan muiden sylissä. Remmi viihtyy asemassaan niin hyvin, että tulkitsee sen rakkaudeksi jota haluaisi jakaa kaikille. Tarja Halonen kutsuttiin vastikään Reutersin eettiseen johtokuntaan valvomaan ettei tuo kansanvälinen uutistoimisto toimi omia sääntöjään vastaan. Ehkä hän odottaa jo soittoa Nordeasta? Tuntisi jumalallisen kosketuksen.

Demokratialla ulos umpikujasta

 kirjoittaa Tuukka Toivonen (apulaisprofessori, Institute for Global Prosperity, University College London) eilen HS:ssa: Rasismin ja laman synkällä yhdistelmällä on yksi hyvä puoli: se vaatii meiltä demokraattista virkoamista. Tämä onnistuu, kun seuraavat kolme seikkaa toteutuvat. Ensiksi, kouluihin tulee kokemuksellinen demokratiaopetus: roolileikit, väittelyt ja erilaisten ihmisten kohtaaminen veteraaneista vähemmistöjen edustajiin. Toiseksi, aikuiset osallistuvat keskustelevaan demokratiaan, joka ei vain laske yhteen eriytyneiden kansalaisten mielipiteitä vaan tukee kollektiivista näkökulmien muodostumista. Kolmanneksi, pakkomielle talouskasvusta vaihtuu hyvinvoinnin, kulttuurin ja kestävyyden tasapainottamiseen uusien viitekehysten ohjaamana (esimerkiksi Social Progress Index). Näin avautuu toiveikas tulevaisuus: sellainen, joka kestää vaarallisetkin poliittiset liikkeet ja rajut teknologiset muutokset.