Lienee toteutusvaiheessa Jussi Halla-ahon julistama sd- inho. HS, Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat: kaikissa naisjohto vaikutusviestinnässä.
Suurvaikuttaja Henrik Meinander istuu Helsingin yliopiston HY:n hallituksessa ja oli valitsemassa Mauno Koiviston apumies Seppo Lindblomin (sd) tytärtä Sari Lindblomia yliopiston rehtoriksi. Aikaisemmin Meinanderin nimi oli jäänyt mieleen hänen täyttäessä yhden unelmansa kirjoittaen muistelmat Kalevi Sorsasta (sd.)
Henrik Meinanderin isä hoiti yliopistolla samaa pohjoismaisen historian professorin virkaa kuin poika, ja isoisäkin lienee pyörinyt samoissa piireissä. Sieltä oli peräisin 2015 yliopiston suojiin Erkki Tuomiojan (sd) johdettavaksi ideoitu Historioitsijat ilman rajoja-yhdistys iloitsemaan ”harvinaisen onnistuneesta historiasta.”
Täydennyksenä Antti Herlinin perheen mediavaikuttajista Ilona istuu HY:n hallituksessa ja Anne Sanoman vastaavassa isäpapan voidessa keskittyä Koneen hoitoon.
University on vanha sana ”one in versity”, pikemmin yksi moninaisuudessa.
Moskovassa, Tukholmassa ym. ym. on ”universtaita” mutta vaan Suomessa ”yliopisto - valmistamo”. Tuotteita Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari, Mauno Koivisto, Sanna Marin, Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja, Tarja Halonen, Matti Vanhanen, Paavo Väyrynen, arkkienkeli-Mikaelit - Jungner ja Pentikäinen, Mari Leppänen, Jussi Halla-aho, Arto Luukkanen, Riikka Purra sekä Petteri Orpo kansan parista valmistettuja mestareita, presidenttiainesta. ps. Virossa on ”ylikool”
Läntisessä Euroopassa latinankielellä on ollut hegemonistinen asema ja itäisessä venäjänkielellä, mutta ideologioiden ja uskontojen charmin haihduttua holokausteissa taivaan tuuliin, EU:n synnyn myötä arvostetaan paikallisia kieliä ajattelun perustana, olivathan ne säilyneet maailmanpalosta hengissä kansan elävinä juurina niin opetusministerin synnyinseudulla Pietarsaaressa kuin meikäläisten Savossakin.
Svenska Klubben on kertonut ruotsinkielen taitoisille nettisivuillaan kuningas Kustaa II Adolfin taisteluista Saksanmaalla 1632 josta veteraanit käyvät jäsenmatkoilla paikan päällä hengittämässä sotataitoa yhä uudestaan ja uudestaan.
Miksikö minä olin kiinnostunut Svenska Klubbenista jo 60-luvulla? Aivan sattumalta, olin näet 16-vuotiaana Savon sydänmailta muuttaneena päässyt Mariankadun ja Liisankadun kulmatalossa sijainneen maataloushallituksen juoksupojaksi, mikä olikin hyvä homma koska saatoin käydä työn jälkeen iltaoppikoulua, kun vaihtoehtona olisi ollut mennä satamaan apumieheksi. Jo tuohon aikaan lehdestä sattui silmään pikkujuttu parin kulman takana Maurinkadulla sijaitsevasta ”salaseura” Svenska Klubbenista. Siellähän se on edelleen.
Jokainen on enemmän tai vähemmän filosofi itsekukin.
