30.5.2016

Mitä kevyempi niskassa sitä parempi



Ken pääsee irti auktoriteettiuskosta, harvoin sinne kääntyy takaisin. Suomalaisen älymystön vähän siteeraama Jean-Paul Sartre kutsui inhoksi tunnetta jonka kokee nähdessään läntisen ihmisen luopuvan arvokkaimmasta ominaisuudestaan; oikeudesta vapaaseen ajatteluun kääntymällä lampaaksi.

Sveitsiläistä kanttoonihallintoa on sanottu hyvin kehittyneeksi demokratiaksi: Mitä kevyemmät ideologiset rakenteet ihmisillä on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä. Kansalainen voi äänestää jaloillaan minkäkielisessä kanttoonissa tahtoo asua. Eikä monikaan välitä tietää minkä niminen presidentti keskushallinnossa kulloinkin vaikuttaa.

Täällä joku auktoriteetti sujautti sveitsiläisen Anne Bernerin tavallisten maalaisten puolueen mandaatilla myllertämään hallintoa.

23.5.2016

Alhaisimpia ovat sikopaimenet



Netistä luin, että Paavin sanat "urbi et orbi" tarkoittavat suomeksi "kaupunkilaisille ja maalaisille", joten ymmärrettävästi kyllä Urpilainen voiteli valtion finansseja Orpon toimiessa maatalousministerinä.

En tiedä onko hänen kengissä kulkenut sen enempää sikalan hajuja kuin maalaisten pomojen Sipilän, Bernerin, Vanhasen, Rehnin tai Kaikkosen, mutta puutekin olisi ymmärrettävää, sillä Sanassa sanotaan, että kaikkein alhaisimpia ovat sikopaimenet.


Kaikkea se ihminen keksii, miksei myös Stubb, vaan ei keksi ihmisluonnetta, joka yhä kaipaa rakkautta ja hellyyttä.

Tohtori Stubb voisi vihdoin avata salaisuutta miksi EU:ssa löytyy vain yksi kaksikielinen jäsenmaa.

Tekniikka tosiaan pelasi Roomassa istuessani penkillä kadun varressa näppäilin kännykkää Elisan uudella datapaketilla 5 € / 25h , toimii loistavasti.


Toisin kuin naapureilla, Suomella on täydellisesti onnistunut historia.

Itsetyytyväisyyden isänmaallisuushypetyksen vallassa elää muutkin kuin kokoomus, vaikka modernit ihmiset ovat ennenkaikkea erilaisia yksilöinä.

Historioitsijat ilman rajoja - vanha aika
Ihmiset ilman rajoja - uusi aika

16.5.2016

Historiaa ilman rajoja



HS:n "presidenttitoimittaja" Eeva Palojärven haastattelema Jan Vapaavuori sanoo kokevansa kokoomuksessa kuohuntaa.


Eeva oli mukana samassa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan valtuuskunnassa Moskovassa 1975 kuin minäkin.


Olen sattumalta taas Roomassa, josta tuli minulle tärkeä paikka ollessani täällä YK:n toimessa kaksi vuotta -80 luvun alussa, vähän samaan tapaan kuin Vapaavuori on nyt Luxemburgissa, joskin minä "väärän ystävän" käteen turvanneena? Olin näet Moskovassa retkahtanut hyvin kauniiseen moskovalaiseen opiskelijatyttöön. Jo silloin oli varoteltu rakastumasta venäläiseen.


Eeva kävi minua Roomassa moikkaamassa suomalaisen median kymmenhenkisessä joukossa, jolloin minua haastateltiin Yle:n päivän peiliin asiasta, josta en mitään tiennyt, mutta kunhan saatiin kiusata, vaikka luulin kerättävän johonkin tausta-aineistoa.


Monesta muustakin seikasta, miksi en viihdy Suomessa, kirjoitan kirjassani Rooma opettaa.


Ulkoministeri Timo Soinin esitettyä uskontunnustuksen USA:lle, on kysytty, mistä kirjaani on saatavana? Vastaan, että sitä saa painettuna esim. Suomalaisesta kirjakaupasta sekä e-kirjana Google Playsta ja AppleStoresta.



Paavo Väyrynen on saanut HS:ssa huomiota uuden puolueensa synnytyskivuille niin paljon että voisi luulla hänen olevan pyrkimässä USA:n presidentiksi. Mm. lehden politiikan päätoimittaja Marko Junkkari haastatteli Väyrystä Hesarin tv:ssä hänen soveltamasta Aristoteles'n teoriasta.


Kirjoitan Rooma opettaa -kirjassa epäilyksestä, että kaikkien totalitarismien slogan "tarkoitus pyhittää keinot" on hämmentävän hyvin toteutunut Suomessa siten kuin Platon oli hahmotellut antiikin kolmijakoisessa ihannevaltiossa: 1) filosofit ajattelevat 2) sotilaat hoitavat turvapalvelut 3) rahvas tuottaa ruokaa.


Nythän Timo Soini näyttää nousseen rahvaan parista turvamiesten joukkoon.



Toisin kuin naapureillaan, Suomella on täydellisen onnistunut historia. Mitä maakuntien naisilla olisikaan aihetta myhäillä, jos eivät äitinsä olisi olleet lottina?


Jos tänään herrasmies nostaa hattua pihapiiriin muuttaneelle kauniille venakolle, seurakunnan sielunpaimen saa siitä tiedon viikonlopun messuun mennessä.


http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216842-tarvitsemme-vahvemman-eliitin#comments

9.5.2016

Mitäpä ei ihminen tekisi

Jos niitä asiantuntijoita Paavo Väyrysen  kaaderipuolueelle vielä haetaan, niin kuten nyttemmin maanosan kulttuurihistoriasta tiedetään, nöyrimpiä ovat uskovaiset ja heistä nöyrimpiä luterilaiset naiset.
Reetta Meriläinen kertoo kirjassaan "Tytön tie" saksankieleen ihastuneen polvijärveläisen seurakuntanuoren noususta HS:n päätoimittajaksi.
Ihan piti pysähtyä lukemaan kahteen kertaan hänen kuvauksensa tunnetun kulttuuritoimittaja Seppo Heikinheimon päätoimittajan puhelimeen soittamasta kuolinkorinasta.

3.5.2016

Tähän sopinee mainos juhlittuna lehdistön vapauspäivänä




Kehuen maassa noudatettavan historian kokoomuslaisinta politiikkaa Alexander Stubb avasi eilen kampanjansa Haikaranpesässä, jonka vahtimestari oli ollut yksi kannustajista joiden tuella sain useamman vuoden aherruksella kirjoitettua kirjani "Rooma opettaa".

Kirja perustuu omakohtaisiin kokemuksiin:

"Pienessä maassa kaikkien sanotaan tietävän toisensa, ja siten ikäänkuin jakavan keskenään yhteisen totuuden. Silti käsitykset voivat perustua vääriin tietoihin tai tarkoituksella leviteltyihin huhuihin. Toisaalta totuuden sanotaan modernissa ajassa syntyvän yksilöiden kokemuksista.

Tämä on yhden Kalervon tarina elämisestä suomenkielisenä Suomessa ja Euroopassa. Sitä on kirjoitettu Suomen sotahistoriaa uhkuvien Espoon kirjastojen hyllyjen välissä, iltakoulukaveri Tainan työpaikallaan Tapiolan baarin tiskillä rohkaisemana, Haukilahden pystybaarissa Haikaranpesän vahtimestarin innostamana, Moskovan ja Rooman kahviloissa vastauksena kysymykseen miksi jotkut sivistyneet länsieurooppalaiset kutsuvat Suomea läntisen ajattelun umpiperäksi."

Lähetin sähköpostilla tiedon kirjasta viime kesäkuun alussa laajalla jakelulla, mm. rkp:n johdolle. Heti perään HS kirjoitti kustannustoimittaja Antti Arnkilin odottavan kärsimättömänä Otavassa uusia käsikirjoituksia.

Narratiivi, kertomus

Suomenkielessä esiintyy 1700- luvun perintönä käsite ”vuorineuvos/bergsråd”, jota ei ole muissa kielissa. Vuorineuvostason faktantarkastajia...