Kulttuuria kansallle

Itäsuomalaisen miljardööri Pekka Viljakaisen mielestä ”luksus” on suomalaiselle medialle käsittämätöntä, siksi hänen rakentamansa super rantakohde ei kiinnosta. 

Tokmannin myynnillä rikastunut Upsalan ekonomi Kyösti Kakkonen on puolestaan erikoistunut keräämään taiteen nimissä krääsää ja kitsiä.

Samaan aikaan asiakasvirrat juoksevat ruotsalaisomisteisten halpisketjujen tarjousten perässä koska niiden punaisissa ämpäreissä (vm.-18) ”suomenkieli on turvassa”.

Olympialaisten avajaisten aikaan tv1:llä nähtiin dokumentti Viron itsenäistymisen ajoista Ylen uittaessa Lennart Meren ajatusta ”Viro on ”paikka” missä vironkieli on turvassa” esiin selän takana. Samoin HS keräilee hiljalleen uusia ajatuksia.

Miten pitäisi kirjoittaa?

Ernest Hemingway oli itse asiassa vakuuttunut siitä, että teoksen rakenteen perusperiaate oli "näytä, älä kerro", jossa kirjoittajan ei tarvitse selittää, mitä tapahtuu, jolloin hän teki proosastaan ​​melko ytimekästä ja oleellista.

Sen sijaan, että kirjailija olisi antanut tilaa loputtomille kuvauksille, kuten hänen kollegoidensa teoksissa usein tapahtui, hän piti parempana lyhyitä, itsekkäitä lauseita ja keskittyi hahmojen konkreettisiin tekoihin ja intensiivisiin dialogeihin.  Lähestymistavallaan kirjoittaja ei olisi seurannut lukijaa todellisuuden tulkinnassa: päinvastoin hän olisi antanut teoksensa omaksuneiden tulkita tosiasioita oman näkökulmansa mukaan.  Tämä oli luultavasti yksi hänen kertomuksensa tärkeimmistä vahvuuksista sekä se, mikä ansaitsi hänelle menestystä ja arvostusta, joka jatkuu nykyään yli 60 vuotta hänen kuolemansa jälkeen

Proosateoksia, jotka kirjailijalla oli mahdollisuus saada valmiiksi elinaikanaan, oli yhteensä 12: vanhan Santiagon seikkailuihin keskittyneen "Vanhus ja meri" romaanin lisäksi kuuluisimpien kirjoitusten joukossa on myös 'Kenelle kellot soivat'. Epäilemättä tarina hänen alter egostaan ​​Robert Jordanista ja hänen kidutuksistaan ​​Espanjan sisällissodan aikana republikaanien kansanarmeijan rinnalla. Kansainväliset kriitikot pitävät näitä kahta yhdessä "Aurinko nousee taas" (tarina Pariisissa asuvasta ystäväryhmästä) kanssa hänen kaikkien aikojen parhaimpina teoksina. Jälkimmäinen, hänen todellinen kirjallinen debyyttinsä, esitti jo joitakin teemoja, joita hänen myöhemmissä teoksissaan tutkittaisiin syvällisesti, kuten rakkaus erityisiin ja eksoottisiin paikkoihin ja kiehtovuus tietyntyyppiseen väkivaltaan, joka korostaa rohkeutta, mutta samalla sen päähenkilöiden toveruus. Mutta hänen kirjallinen sitoutumisensa ei todellakaan rajoittunut pelkästään proosaan. Journalistisen toimintansa lisäksi Hemingway oli myös arvostettu novellien ja runojen kirjoittaja (kokoelma '88 runoja on tästä näkökulmasta vertauskuvallinen).

Italialaisesta nettijulkaisusta Hemingwayn syntymän 125-vuotispäivän 21.7.1899 muistoksi.

Nopeus ja keveys. Historian taakkaa kevennettävä kansan hartioilta,

  - Välineellistettyä massamuuttoa, ideoita Kordelinin Säätiön (vm.-18) sylttytehtaasta:  faktantarkastajat, vaikuttajaviestintä, Sanna josta ei kirjaa synny, piispan luotto kortilla, K-mikko pressana - luksusravintola Maria ja remonttimies Samppa. Arvopohjainen realismi.

- Vähemmistön kieli valituista valituimpien / rahan suojana, vaikka pitäisi voida sanoa että Suomi on "paikka" jossa suomenkieli on turvassa.

- Lehtikuvassa persuuntuneet entiset kekkoslovakialaiset pönöttivät mersuissaan Suviseuroille. Miksi he olivat ääänestäneet Li Anderssonia EU-vaaleissa? Vakavasti puhuen, heistä oli tullut lännenmielisiä Mestarinsa mukana. Onhan Jussi Halla-aho äidinpuoleisilta sukujuuriltaan Pohjanmaan ruotsinkielisistä pappiloista, melkein stubbilaisia.

- Hesarissa humanisteista kirjoittavan Veera Luoma-ahon nimi jäi mieleen useampi vuosi sitten hänen toimiessa Iisalmen Sanomien toimitusharjoittelijana. Viikolla HS kirjoitti "Samppa ja Maria" nimisen säätiöidyn luksushotellin lounastarjoilusta, sekä Eino Leinonkadusta joka sekin on nuoruudesta tuttu, kuten saman niminen patsaskin silloisen työpaikkani ikkunan alla Espalla. Aikako tässä muuttuu?