Samaa tavaraa eri kääreissä

Kesällä 2015 Helsingin yliopiston yhteyteen perustettiin ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlundin (ent. RKP:n puoluesihteeri) tuella Historioitsijat ilman rajoja yhdistys HIR, Erkki Tuomiojan johdettavaksi. Hän kävi esittelemässä maailman onnellisimman kansan onnistunutta historiaa tutkijoille maailman metropoleissa, mm. Moskovassa, Roomassa, Delhissä ja New Yorkissa.

Sittemmin yhdistyksestä ei ole mitään kuulunutkaan: kirjoissa on mainittu eräästäkin suuresta hankkeesta, kuinka vuoret järkkyivat ja syntyi hiiri!

Saman vuoden 2015 syksyllä perustettu Paavo Väyrysen Kansalaispuolue on sekin ajat sitten kuopattu. Tuija Braxin Oikeusvaltiokeskuksen jälkeen viedään kehitysmaihin Muisti-tiedekeskusta Mikkelistä, muistellen sotakokemuksia vuosi 1918 päällimmäisenä.

Suomenkielistä saattaa alkaa ahdistaa, mutta helpottaa, kunhan myöntää asuvansa ”aivotyön kehitysmaassa", jota voi yrittää kehittää.

Kollaboraattoreiden kaupungissa

Antiikin Ateenassa filosofoineen Platonin ihannevaltio, so. totalitarismin alkumuoto jossa filosofit ajattelivat, sotilaat vastasivat turvapalveluista ja rahvas järjesti ruokaa, on toteutunut täällä sillä erolla että kollaboraattorit ajattelevat.

Presidentin tekijä Marko Junkkari tenttasi syksyllä 2015 HS-tv:ssä Paavo Väyryseltä oliko Platon vai sittenkin Aristoteles? Kyllä nettikeskusteluista jotain oppii. Junkkarikin luki ensin läpi koko Väyrysen tuotannon.

Tuolla ylimmässä kerroksessa kävin töissä kolmisen vuotta. Sen päälle iltakouluun ylös Lönnrotinkatua muutama sata metriä.

Hybridikalupakki automaatista

On kirjoitettu (3.1.) että mikä miekalla on rakennettu, on miekalla muutettava, mutta tuo vanha totuus ei enää päde. Yksilöiden omien aistien välittämät havainnot ja omat kokemukset astuvat kirjojen hybridiviisauksien sijaan ihmisyksilön ohjauskeskuksen sijaitessa korvien välissä, eikä haarojen välissä. Puhutaan ihmisluonteen paljastumisesta.

-  ”Suomen tavoitteena on kunnianhimoinen strateginen kompassi ja sen osana kokonaisvaltainen, tulevaisuuteen kestävä hybridityökalupakki.” Näin sanoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen valtioneuvoston tiedotteessa 5.1.

 - Totalitarismia on ajatusten automaatti josta poimitaan vastaus, jos ihmevinkuja tai joku muu kollaboraattori on piruillut tv:n suomettumisohjelmalle.

Totalitarismin analyytikot havaitsivat sekä läntisen että itäisen totalitarismin kehittyneen hyvin samanlaisiksi yksilön sortomuodoiksi. Jean-Paul Sartre kutsui ilmötä kaikkea kontrolloivaksi näkemättömäksi silmäksi ja kuulemattomaksi korvaksi.

Tänään tiedetään tutkija Jukka Seppisen sanomaksi että presidentti Mauno Koiviston ajan ulkoministeriössä - ja yleisemmin runoilevan psykiatrian aikakaudella Suomessa - oli kiellettyä harrastaa julkisesti Ranskan asioita kansankielellä.

Venäjä, Venäjä, Venäjä, joskin luonnollisista syistä harrastajia poistuu ruodusta.

Maa muutoksessa

On kirjoitettu, että mikä miekalla on rakennettu, on miekalla muutettava, mutta tuo vanha totuus ei enää päde. 

Yksilöiden omien aistien välittämät havainnot ja omat kokemukset astuvat kirjojen hybridiviisauksien sijaan ihmisyksilön ohjauskeskuksen sijaitessa korvien välissä, eikä haarojen välissä. Puhutaan ihmisluonteen paljastumisesta.

Uuden tunnistaminen ei ole helppoa suomalaisen ajattelun tulviessa vanhojen älykkäitä kielipelejä: menestymään aikovaa kehotettiin malttamaan mielensä kunnes tunnistaa hetkensä astua esiin; vaadittiin kykyä nähdä tilaisuus rohkaista mielensä ja kääntyä niiden puoleen jotka voivat auttaa, sanottiin.

Vanhassa tilanteessa piti hyväksyä näkymätön pelastus joka saattoi tulla yllättäen ja pyytämättä; uudessa avoimuudessa kallio jolle kestävä rakennetaan onkin tuttu äidinkieli. Omakielinen taloustieteellinen koulutus, kokemuksia kansainvälistymisestä, kollaboraattorin tunnistaminen. Monikulttuurinen tulevaisuus, uskonnon roolin pienentyminen todelliseksi yksityisasiaksi, erilaisuuden hyväksyminen.

Vapauden kaihoa hangilla hiihtäen.

Peli alkaa, ilmoittaa Marko Junkkari/HS – sen valtakirjalla jolle politiikka on mahdollisuuksien taidetta, toiset tyytykööt virolaiseen ratkaisuun jossa muutkin kuin Pelimies voivat ymmärtää ulkosuhteita.

Näkemätön silmä, kuulematon korva

Mediapeliäpä hyvinkin. Eilen uutisoitiin edellisenä iltana tv:ssä nähdyn pääministereiden ”Elämäni biisi” shown saavuttaneen miljoonayleisön. Salamana koottua tulosta vakuuteltiin mediassa pitkin päivää yhtä innokkaasti kuin shown tulleen nauhoitetuksi lokakuussa.

Vaclav Havelin näkemys virallisen valehtelemisen moraalia rapauttavasta vaikutuksesta tulee hakematta mieleen, samoin kuin the Economist-lehti vuodelta 1995:

- Jos joitakin johtopäätöksiä voidaan vetää Euroopan sotien jälkeisestä kehityksestä, niin myytti kaikkivaltiaasta on kuollut, mutta tarina Jeesus Nasaretilaisesta elää ja voi hyvin. Vaikka erilaiset historialliset kokemukset kansallisilla tasoilla vaikuttavat käsityksiin hyvästä yhteiskunnasta, niin yhteisenä lähtökohtana pitäisi olla mahdollisuuksien tasa-arvo: ihmisten keskinäiset yksilölliset erot ovat merkittävämpiä kuin mitkään ryhmäominaisuudet. Jokainen yksittäinen ihminen on ainutlaatuinen.

Nostoja

Taru Tujunen on kiirehtinyt kriisinhallintayhtiö CMI:n nostamista meditoimaan seuraavia hallitusneuvotteluja.

Eduskunnan valvontakomission johtaja Markku Jokisipilä nosti esille nimen Alexander Stubb NL-ajan jääkiekon asiantuntijana. Stubb johtaa CMI:n hallitusta.

Teini-ikäisestä saakka huutoetäisyydellä eduskunnasta pysytellyt Matti Vanhanen luopuu politiikasta, mutta ei Ben Zyskowicz, ei Paavo Väyrynen eikä Erkki Tuomioja.

Sitten on vielä outo ilmiö, jonka maailmalta palaava kohtaa Suomen työelämässä, ja se tunnetaan nimellä kollaboraattori-ilmiö. Sitä vastaan toteutetaan EU-maissa omakielisyyspolitiikkaa, nyttemmin myös Baltian maissa, vaikka valtamedia täällä täysin vaikenee. Viro on sen mukaan paikka jossa vironkieli on turvassa, Venäjä paikka jossa venäjänkieli on turvassa, Ruotsi on paikka jossa ruotsinkieli on turvassa jne. 

Ne jotka eivät uudesta tykkää, nostavat esiin suomenkielisellä kauppakorkealla opiskelleiden Erkki Tuomiojan ja Jari Sarasvuon nimet, sekä perustavat puolueita kuten LiikeNytin ja Kansalaispuolueen.

Vapauden kaihoa heinillä härkien, pitäisi uskaltaa suomenkielisten vihdoin sanoa.

Ajatusten akateemikot Muistissa

Luottamus suomalaisten kykyyn selviytyä tulevaisuuden haasteista säilyy, kunhan dosentit eivät luule voivansa itse ymmärtää sodan ja rauhan kysymyksiä, vaan arastelematta vierailevat Mikkelin tiedekeskus Muistissa. 

Siellä voi rohkaistua pyytämään papilta lupaa siirtää punakapinan uhrien jäänteitä pyhään kirkkomaahan. Mitään ei viholliselle jätetä, kasakka uhkaa viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni.

Voisi ajatella, että Muisti -tiedekeskuksen tarinoissa toteutuu vallan kolminaisuus:

– väkivalta tai ainakin sen käytön monopoli

– vallan oikeuttaminen (uskonto, ideologia, verenperintö, vaalit j ne), joka saa yhteisön enemmistön pitämään valtaa oikeutettuna

– propaganda (mukaanluettuna sensuuri), joka ylistää vallankäyttäjää ja tämän henkilön ja tekojen erinomaisuutta.

Noilla kolmella välineellä valta on hankittu ja pidetty ihmiskunnan historiassa, jopa moderneissa demokratioissa.