Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2021.

Viestintäkupla, första klass till himlen

- Ennen kuin nostettiin valtakunnan tason mediavaikuttajaksi Vesa-Pekka Kangaskorpi (Keskisuomalainen) oli ollut muutaman vuoden valtion virkamiehenä eduskunnan kansliassa puhdistettavana, olihan hänen isoisänsä muuttanut Venäjältä Koslov- nimisenä Mikkelin Läsäkoskelle.  - Täällä yhä kolmanteen polveen hyvät teot palkitaan ja pahat kostetaan, vaikka tiedetään ns. Pyhien tekstien arvovallan romahtaneen läntisessä ajattelussa sitä mukaa  kun oli ymmärretty käskyn valmistella juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu tulleen pannuksi täytäntöön kirjaimellisesti.  - Totaalinen ajattelu ei toimi siten, että yksi henkilö kaikkea valvoisi - ei edes Mussolini pystynyt valvomaan jokaisen kansalaisen ajatuksia - vaan korkeasti koulutetut maisterit ja  insinöörit oli saatu juoksemaan yhteen suuntaan. - Kollaboraattoripuolue sdp. Italiassa natsifasistien pakkohulluus, jumala, partisaanit, Kirjoittaminen on kultaa  Julkaisin vuonna 2010 ensimmäisen kirjani “Ole se muutos jota etsit” (Book on Demand)

Kirjoittaminen on kultaa, lukeminen hopeaa

Paavo Väyrysen suora toiminta itsenäisyyden puolesta tulee samalta tekstintuottajalta kuin Hjallis Harkimon suoran puheen paukuttaminen rahasta Alfa TV:ssä. On kuin vanha kulttturihegemonian aika olisi yhä täällä jolloin HS esitteli sivun täydeltä Clasua pimputtelemassa pianoa nuoren naisen kanssa Storyvillessä! Erkki Tuomiojan muistosanoista saattoi päätellä ettei toipuminen hovirunoilijan jälkeen tule olemaan taivaankannen pönkittäjille helppoa. Ulkopoliittinen instituutti ennustelee Yle:ssä omiaan Ukrainasta; eduskunnan valvontakomission  - viurallisemmin ek:n tutkimuskeskus - lausumia odotellaan, jos perussuomalaisten kehumiselta ehtivät. Molemmat syntyivät Paavo Lipposen ja Claes Anderssonin ideoimina, kuten myös kirjasto Oodi.

Kirjoittaminen kannattaa aina

Eduskunnan kirjaston hallituksen lakkauttaessa itsensä muutkin kuin Paavo Väyrynen muistavat sieltä nimet Mannerheim, Ehrnrooth ja Claes Andersson, jonka aikaan vitsailtiin keskustakirjaston ja kaupunkimetroradan tiimoilta koska julkisuudessa oli ideoitu maanalaista Pisara-lenkkiä rautatieaseman ja Töölön kautta Pasilaan, Niklas Herlinin US-blogissa huulena Moskovassa löytyvän metroaseman nimellä Leninin kirjasto, Biblioteka Lenina. Saatiinkin eduskunnan aukiolle kirjasto Oodi. Sana ”oodi” on suomennos sanasta ”ode”. Osmo Soininvaaran vaimo johtaa kirjasto Oodia. Kaupunkisuunnittelun veteraani Ode on ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi, kun taas vaimo oli valitsemassa kaunokirjallisuuden Finlandia- palkittavaa. (kts. Jorma Mellerin blogista kirjallisuuden pienistä piireistä) Svenska dagenia Wikipedia kertoo vietettävän nimenomaan Suomessa, sotatantereella Pohjois-Saksassa uskonsodassa (1632) kaatuneen kuningas Kustaa Aadolf II:n muistoksi. Iisalmessakin on Kustaa Aadolfin kirkko – kan

Jokainen on oman elämänsä filosofi

Sotien jälkeen uutta EU-idologiaa perusteltiin Etelä-Euroopasta alkaen väitteellä, että kansalaiset ovat sitä tyytyväisempiä mitä kevyempiä ideologiset hallintorakenteet heidän yläpuolellaan ovat. Oli havaittu sekä itäisen että läntisen totalitarismin saaneen aikaan itsestään hirviömäisen hybridin sekasikiön. Molemmat olivat perustaneet ajattelunsa korkeasti oppineiden filosofien ajatuksille. Ihmiset eivät olleet yksilöitä, vaan alistettuja tuotannon numeroiksi, joita kohdeltiin pelinappuloina. Meillä halutaan pian Mäntyniemeen uusi kyselijä ilman vastauksia, Virossa valinnan teki riikikogu jotta ei luultaisi vain yhden pystyvän ajattelemaan ulkomaita.

Näin naapurissa

Svenska dagenista ja latinasta puheen ollen, Björn Wahlroos kehuskelee agitprop-vuosiaan elämänsä lähes onnellisimmiksi.  Milttonia olisikin kohteliasta kutsua pikemmin agitaatio- kuin propagandayhtiöksi koska natsit suosivat propagandaa idän agitaation sijaan.  Sitä paitsi Miltton on sijoittanut pääkonttorinsa 'sirpin ja vasaran' kaupunginosa Kallioon! Sieltä Miltton House vuokraa tiloja ihmisille päästä luoviin yhteyksiin toistensa kanssa huoneissa KIRNU, KAMPI, KURRI, KIERRE, KUULA, TONKKA, KYYTTÖ, KERMA.  Kyse on ajan hengen mukaisesta hybridivaikuttamisesta, jollaisia ns. älykkäät `valituista valituimpina` käyttävät pyrkien kielipeleissä luovasti lyömään ns. hitaat.  Kotona voi sitten katsoa YLE TV:stä pitkin päiviä tuokioita Näin naapuri-Norjassa,  Hyvää elämää Ruotsissa, sekä nikkarointia ruotsiksi Strömsössä ennen viikottaista lauantaisaunaa.  Sisämaassa asuvat tietävät olevansa pahasti eksyksissä jos eivät kuule monta kertaa päivässä Radio-Suomen merisäätä.

Latina jyllää propagandassa

Ajankohta sopii myös Svenska dageniin, jota Wikipedia kertoo vietettävän nimenomaan Suomessa, sotatantereella Pohjois-Saksassa uskonsodassa (1632) kaatuneen kuningas Kustaa Aadolf II:n muistoksi. Iisalmessakin on Kustaa Aadolfin kirkko - kansan maaseurakunnan kirkkona tuntema - muistona miten kauas Eurooppaan savolaiset kuninkaan mukana pääsivät, eivätkä tänäänkään kokisi tarvetta pohtia sanojen alkuperää. Wikipedian mukaan sana "propaganda" on latinaa, ja katolinen kirkko kehitti sitä alun alkujaan vastustamaan uskonpuhdistajia. Katolinen Timo Soini tunnetaan savolaisten kestohuumaajana. Anna Kortelaisen teos Uusi Viipuri  saattaisi voittaa Tieto-Finlandian, jos olisi ehdolla. Voittajan tänä vuonna valitsee johtavan propagandayhtiö Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkonen. Ennen ylennystä rahamaailmaan hän toimi politiikassa tasavallan presidentin tiedotuspäällikkönä. Propagandayhtiöiden sotakupla näitä tuottaa. Yliopistoilla on viestintätiedekuntia joihin innokkaimmat p

Halujen Herran poskia kuumottaa

Kirjailija Anna Kortelainen - tai kustantaja - on tunnistanut uutuuskirjassa  Uusi Viipuri Pohjanlahden rannikkoalueen ihmisten herkkyydet Kekkosen suunnitelmalle siirtää Viipuri asukkaineen sotien jälkeen pysyvästi heidän perintömailleen, mutta takaako se kummosempaa menestystä, kuin mitä Juha Hurme sai samoille herkkyysaisteille virittämällään Finlandia-palkitulla kirjalla jota on jakanut rekan lavalta ilmaiseksi ohikulkijoille päästäkseen eroon Teos- kustantajan 100 000 kpl:n erästä? EU-komissaari Jutta Urpilaisen nimiin pantu uusilmaisu ”alueesta jonka herkkyydet tunnen parhaiten” mutta ei sanota Suomea ääneen, jotta ”ei oltaisi nationalisteja”, kuulostaa 1700-luvun ranskalaisfilosofin irvailulta halujen Herrasta raha voiteenaan.

Joskus ajan hengen muuttuessa ne, jotka olivat viimeiset, ovatkin ensimmäiset

Muistelin sonkajärveläisten Facebook-palstalla käyneeni 1960-luvulla kansakoulun ylimääräisen kahdeksannen luokan ns. kansalaiskouluna. Siellä tutustuttiin lannoitteisiin opetellen happamuuksia ja muita maaperän koostumuksia joten tiedettiin mullan voivan olla myös ruosteenpunaista, eikä vihjailtu kotitalo Punapellon nimen liittyvän politiikkaan, Siitä kuulin 1972 ”piäkaapunnissa”, kun ilman että olisin ehtinyt minkään puolueen porukoihin, lyötiin yo-vuonna leima otsaan Suomen Sosialidemokraatti -lehden etusivulla.  Olin iltakoululaisena kirjoittanut viisi ällää. Siihen yltääkseni olin maataloushallinnon vahtimestarin työpäivän päälle kuuden vuoden ajan noussut Kalevankatua Ressun koululle ohi Vanhan ylioppilastalon, jonka parvekkeelta kerran yo-johtajat aloittivat vallankumousta. Olin nähnyt sen omin silmin, mutta en siitä mitään ymmärtänyt. Lehden kuva leimasi sekä minun että monen muunkin elämää -70 luvulla. Arkajalkana en ollut vaatinut lehdeltä korjausta. Jotkut odottivat taivaan