Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2010.

Ylä-Savo maailmankartalla

Juhani Aho (1861-1921) Uudempaa yläsavolaista  kirjallisuutta  on lainattavissa kirjastoista Iisalmessa ja Sonkajärvellä (jononmuodostusta havaittavissa) sekä pääkaupunkiseudulla.  "Kirjassa on pyritty käsittelemään Rutakon tapahtumia ymmärtävällä tavalla nykyperspektiivistä. Vaikka ajallinen välimatka 1960-luvulle on melko pitkä, yhteys eri aikojen välillä toimii hyvin. Kirjan ansioiksi on luettu aiheen käsittelyn kypsyys ja historian omakohtainen tuntemus" Perinteisempää pappilan pihapiirissä syntynyttä kirjallisuutta kunnioitetaan v uoden 2011 aikana kun Juhani Ahon muistoa juhlistetaan monin tavoin eri puolilla Suomea, akateemisesta juhlasta aina Ylä-Savon paikallisiin harrastajatapahtumiin. Tapahtumakalenteri täydentyy koko ajan.  Tasavallan presidentti Tarja Halonen on ystävällisesti jo hyvissä ajoin lupautunut Juhani Ahon 150-vuotisjuhlavuoden suojelijaksi.

Kunnia sille, jolle se kuuluu

Myönnän auliisti napanneeni kirjan nimen päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnista päivän Hesarissa. Kaivoin sen nyt uudelleen esille. Hän antaa kunnian puolestaan Nelson Mandelalle ja  Mahatma Gandhille , eli oikeas sa seurassa ollaan. Kirjan lay-out löytyi kirjaston pöydältä silmään osuneesta eteläafrikkalaisen nobelkirjailija J.M. Coetzeen omaelämäkerrallisesta teoksesta Afrikanen . Yksi ajatus, pienikin, voi muuttaa maailman. " Ole itse se muutos, jonka haluat nähdä ", sanoo Hesari torstaina  Helsingin yliopistolla.

Kevyttä elämää

Alexander Stubb'n blogissa sondeerailen syvälle, ensin Sveitsiin ja sitten Ahvenanmaalle: Mitä kevyemmät ideologiset rakenteet kansalaisilla on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä. Jos suomalaiset olisivat sveitsiläisiä, pääosa ruotsinkielisistä asuisi ikiaikaisilla asuinsijoillaan, joskin hallinnoltaan ruotsinkielisessä kanttooonissa, ml. Åland. Näin ei tietenkään tapahdu, koska yhtäältä ahvenanmaalaiset haluavat säilyttää "etnisen puhtautensa" myös suhteessa mannermaan ruotsinkielisiin jotka puolestaan pelkäisivät tulevansa "äänestetyiksi pois", mikäli joutuisivat luopumaan tunteestaan olla suuren enemmistön ja maailman välissä - jos Suomi olisi suomenkielisten "kanttooni". Tämä meidän nykyjärjestelmämme on todellakin ainutlaatuinen, ja kuten on usein sanottu, ei sitä pidä muihin vertailla.