Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2006.

Demokratian itsepuolustusta

Matti Vanhanen on Suomenmaa-lehden mukaan naurattanut puolueväkeä vitsillään löylyvettä kaipailevista poliitikoista saunanlauteilla: kokoomuslainen menee ulos ja ostaa oman saunan, demari menee perästä vaatimaan julkista saunaa, mutta keskustalainen hakee ämpärillä vettä ja huolehtii että sitä jää myös jälkeenpäin tuleville. Oliskohan vitsi peräsin samasta sylttytehtaasta kuin Tarja Halosen kielikuva ensimmäisestä kaudestaan, joka oli ollut uuden perustuslain sisäänajoa niin kuin "ohjaisi kallista autoa kieli keskellä suuta varoen sitä kolhimasta jotta nautittavaa jäisi tulevillekin sukupolville?” Aika lapsekasta moinen pyrkmys epäpoliittiseksi “toimitusjohtajaksi”. Monessa maassa sellaista pidettäisiin kauhukuvana, esiasteena totaaliseen hallintoon. Valtahan on aina jossakin. Koska finanssiministeriön virkamiehet eivät ole kellistettävissä, heidät jyrätään, maalailee tulevaa Sixten Korkman . Joku lehti totesi Vanhasen tultua valituksi keskustan puheenjohtajaksi, että se posti

Keskellä kylää

Kirjailija Juha Seppälä käsittelee blogissaan Sitran julkaisemaa demokratiatutkimusta . Minusta takaapäin katsottuna eduskuntatalo on kuin Berliinin muuri: kasvot, hengitys, kaikki elämä Mannerheimintielle päin. Yksipuolinen on demokratiammekin. Yleisöpalstojen suosituimpia aiheita (Nato, Fortum, ns.pakkoruotsi, Karjala-vapaaksi) leimaa innokkaimmin populistisiksi, so. tabuiksi, tulevien vaalien suojelijaksi ilmoittautunut puhemies Lipponen. Nettidemokratiassa ihminen on keskellä kylää, yhtä hyvin paikallisesti kuin globaalisti. Sekös Talouselämän Esko Rantasta ja muita puhemiehen kahvitarjoilusta silloin tällöin nauttivia päätoimittajia harmittaa. Mutta mitäs uutta siinä on? Yksiä uusi ilahduttaa, toisia pelottaa.

Hallanvaaraa torjumaan

Olisikohan ulkosuhteiden hallanvaara torjuttavissa siten, että rauhaa yhä edistettäisiin kansojen välistä taloudellista yhteistyötä helpottamalla? Ihmiset, jotka tuntevat toisensa, eivät sodi, ainakaan keskenään. USA:n joustettua vaatimuksistaan, Venäjä on hyväksytty WTO:n jäseneksi. Siinä on suurta linjaa, joka oli nähtävissä myös EU:n ja Putinin kiirehtiessä höllentämään keskinäisiä viisumikäytäntöjään juuri ennen Suomen puheenjohtajuuskautta, jotta liikemiesten, tutkijoiden, opiskelijoiden kanssakäynti helpottuisi. Tähän saakka jokainen Unionin laajennus on ollut menestys, kirjoitti Carl Bildt HS:ssa (8.11.) arvioidessaan Olli Rehnin uutta kirjaa ja kehottaessaan laajennuskomissaaria pikimmiten luopumaan “absorptio”- käsitteestään. Pariisilaiset eivät halua imeytyä Eurooppaan, tuskinpa Kyproksen turkkilaiset sen enempää saaren enemmistöön kuin enemmistö vähemmistöönkään. Great minds discuss ideas. Average minds discuss events. Small minds discuss people (Suuret sielut puhuvat ideois

Röda rummet Kemppisellä

Se joka on kaikkialla, ei ole missään -Camus Yhteisöllisyyttä ilmentävät esi-isien kalmistot, kylien maisemat, metsien hajut, viljapeltojen ja heinänkorjuun äänet, ja ennenkaikkea kansan käyttämä paikallinen puhekieli. Kulttuuri on sitä mitä me olemme; sen siirtymistä välityksellämme esi-isiltä jälkeemme jääville, on kirjoittanut mm. Lennart Meri. Kannattaisiko pistäytyä suomenruotsalaisten parissa? Hehän voivat paremmin kuin suomenkieliset, arvioitiinpa millä sosiaalimittareilla tahansa. Sattumoisin Carl Bildt kehotti vime viikolla (8.11.) HS:ssa Olli Rehnin uutta kirjaa arvioidessaan laajennuskomissaaria pikimmiten luopumaan "absorptio"-käsitteestään. Eiväthän pariisilaiset halua imeytyä Eurooppaan, Bildt totesi. En tarkoita maisemien etc. muistamisella niinkään meitä oppineita, jotka täällä esiinnymme, ja voimme lomailla missä päin maailmaa haluamme ja monet jopa työskennellä, vaan niitä vähäosaisia, syrjäytyneitä, vammaisia ym. joilla ei ole samaa v

Sydänkammioiden värähtelyjä

Mannerlaatat järkkyvät kun nöyristä nöyrin palvelija, orja, katkoo kahleitaan vaatien hyväksyntää ainukertaiselle ihmisyydelleen. Läntinen ihmiskäsitys paljastuu kuorestaan; historian kasaama kuonakuorma keventyy, sanoisi Italo Calvino. Emme olisikaan suomalaisia jos taakkaa keventäisivät kirjailijat, eikä vuorineuvos Niemelä.

Mehr licht

Muuan idänviisas kirjoitti opastukseksi ylöspäin pyrkiville, että jos haluat saada ajatuksesi hyväksytyksi, pue se siihen muotoon että hän joka jo on ylhäällä, huomaa löytäneensä siinä jotakin vanhaa tuttua. Niinpä aikalaisemme lähetti toisesta syvällisestä kirjasta löytämänsä idean tukevalle johtajalle, joka menikin pian Keski-Eurooppaan tutustumaan kehittyneeseen paikallisdemokratiaan. Ennen pitkää tukeva sai jatkokaudelle haastajakseen Jacken ja tarjasen, kaksi juristia.

Miten vähentää kateutta?

Älä välitä pahoista puheista. Sinulle sanotaan, että mikä sinäkin luulet olevasi -maalainen, tunnetko edes pöytätapoja? Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä, tietää suomalainen kansanviisaus! Älä lannistu kun pyöveli yrittää sinua lannistaa, pahanilman lintu keskeneräistä työtäsi arvostelee ja vähättelee Ei yrittänyttä laiteta! Kilpailijoitasi kehutaan ja palkitaan paljon vähäisemmistä saavutuksista Halut ne on hiirelläkin! Koet ympärilläsi vahingoniloa ja vähättelyä: no kyllähän sitä itsekukin jos... Ole ahkera: opi uutta, unohtamatta jo opittua Ole rohkea: kerro kokemuksistasi muille opiksi Ole puolueeton: ihmisarvo on jakamaton Ole vilpitön: toimi ilman taka-ajatuksia Ole avoin: kuka tahansa voisi olla paikallasi Lähde: Francesco Alberoni, Kateus