Heikki Rönkkö

Se, mitä Pohjolassa tapahtui naapuriyhteistyön nimissä kauan sitten, tapahtuu nyt globalisaation nimellä maailman laajuisesti. Suomihan oli kauan halpatyövoiman maa. Puuvillatehtaat tulivat 1800-luvulla , esim. Finlayson Tampereelle, Euroopasta halvan naistyövoiman perässä jalostamaan muualta tuomaansa raakapuuvillaa. Pietarin vetovoima houkutteli muutakin teollisuutta. Ulkomailta tultiin syrjäiseen mutta edullisen raaka-aineen Suomeen perustamaan laivatelakoita, rautaruukkeja, sahoja ja tekniikan kehittyessä muuta puunjalostusta. Näin syntyivät mm. nimet Enso, Gutzeit ja Wahl (nyk. Ahlström). Osin yritteliäisyys perustui ns. sisäpiiritietoon, jota hyödyntäen syntyivät Wärtsilä, Nokia, Kymi ja monet muut yhtiöt suomenruotsalaisten virkamiestahojen ja rahoittajien yhteistyönä. Samalla tavalla pääsi taloushistorian lehdille myös Ilomantsin apteekkari Serlachiuksen nimi, jonka pojan perustama yhtiö kasvoi valtakunnalliseksi puunjalostajaksi. Rakennettiin rautatie Pietarista periferi

Kuten tiedämme, periytyvät osuvimmat kielikuvat maatalouden harjoittamisen monivuosituhantiselta saralta.   Miten lienenkin huomannut että "rahvaanpankki" Sammon hallituksessa kielisuhde on fifty-fifty mutta konsernijohdossa 5/13 vs. 8/13 suomenkielisten tappioksi.   Olisikohan vielä 2000 luvulla liian härskiä peilata tuota suhdetta parhaimpaan runouteen mitä ihmiskäden ohjaama kynä on koskaan ilmoille loihtinut:   Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua...   Jos kerran sinut on leikattu irti villistä oliivipuusta, johon luonnonmukaisesti kuuluit, ja vastoin luontoa oksastettu jaloon oliivipuuhun, niin totta kai nämä alkuperäiset oksat voidaan liittää takaisin omaan puuhunsa (r

Pitäisikö EU:n hädänhetkellä vetää hieman henkeä ja palauttaa mieliin mistä historian vakavimmin otettava rauhanliike, kuten Vaclav Havel on EU:ta nimittänyt, sai alkunsa? Uuden ajattelun perusteet löytyvät syvemmältä kuin hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Ne syntyivät holocaustin raunioilta. Läntinen ajattelu,meidän mielestämme kaikkein kehittynein ajattelu, oli pudonnut takaisiin nollapisteeseen.   Ideologia oli noussut ihmisen yläpuolelle, niin idässä kuin lännessäkin. Ns. pyhien tekstien ennustukset "olipa Israelin kansa lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä pelastuu vain rippeet. Äkkiä ja lopullisesti Herra on toteuttava sanansa maan päällä" oli pantu täytäntöön. Holocaustin tuhkasta alettiin purkaa auktoriteetin valtaa ihmisten mielissä. "Taivaan mittakaava" korvattiin "ihmisen mittakaavaalla", ensin Etelä-Euroopassa ja laajentuen vähitellen pohjoisen perukoille ulottuen nyt entiseen Itä-Eurooppaan saakka. Euroopasta on tulossa

Erään historioitsijan mukaan "Keväällä 1945 Eurooppa oli miltei kuollut. Valtaosa keskisen Euroopan suurkaupungeista oli pommitusten jäljiltä raunioina. Liikenneyhteydet olivat poikki, tehtaat tuhottu, maanviljely mahdotonta. Aseiden vaiettua teillä harhaili evakkojen laumoja jalkaisin, polkupyörien selässä, hevoskärryissä vaeltamassa kohti tuntemattomia seutuja löytääkseen edes vähäisen asuinsijan tai maatilkun, jossa voisi yrittää aloittaa kaiken uudestaan. Maanosa kuitenkin toipui nopeasti, lopulta nopeammin kuin kukaan oli osannut kuvitellakaan. Euroopassa koettiin kasvukausi, jolle ei löydy historiasta vertaa. Italiassa, Ranskassa ja Saksassa vuotuinen talouskasvu ylitti neljä prosenttia. Suurten massojen kulutuskysyntää ryhdyttiin toden teolla tyydyttämään. Kasvu vain kiihtyi kun kuusi Euroopan maata käynnisti 1957 taloudelliset yhteismarkkinat". Eikös se toivu Venäjäkin? Stockmann, Kesko, autokatsastajat, Yliopiston Apteekki ym. reserviupseerien pojat o

Arvovaltainen toimikunta on P.Paasion johdolla (Lankia, Heinäluoma ym. jäseninä) pohtinut kansanvallan kehittämistä. Yhtäältä toimikunta paheksuu virkamiesvetoisuutta ja toisaalta esittää verovaroilla perustettavaksi ns. think tankeja. Keitä niihin sitten valittaisiin? Ehkäpä Tannerin säätiön palkitsemat Teija Tiilikainen, Stefan Lindfors etc. jotka edustavat yhtä aitoa kansanääntä kuin keskustan oma "think tank" Laura Kolbe, kruununhakalainen Hgin yliopiston historian tohtori varmistamassa ettei "kepu petä aina" Tässä on vissiin menty halpaan: maailmalla nämä "think tankit" edustavat aina "näkymättömiä käsiä" jotka katsovat ajattelevansa kansaa paremmin, ääripäänä NKP:n keskuskomitea. Vrt. demokratiaministeri Ruotsin hallituksessa. Voitaisiinko ns. kansanmiehen kokemuksilla saada aikaan parempaa analyysia, lähtien uuden eurooppalaisen ajattelun juurilta, kysyen tarvitaanko lisää läpinäkyvyyttä, sillä eihän enää pitäisi olla tapana, kuten Alpo Ru

En pysty sanomaan mistä jokunen päivä sitten pulpahti mieleeni kuinka Demari-lehti julkaisi joskus 90-luvulla mielipiteeni jonka ydin oli siinä että UKK:n mukaan suomenkieliset porvarit -halutessaan olla aina kantamassa vastuuta isänmaan asioista- ovat alistettuja ruotsinkielisten toiveille (Ålands sak är vår), joten suuria historiallisia muutoksia toteuttamaan tarvitaan aina itsenäisten talonpoikien ja työläisten liitto.   Käydessään v. 1991 presidentti Koiviston kutsumana tutustumassa "esimerkilliseen vähemmistösuojaan" Vaclav Havel pikkuisen piruili että ehkäpä täällä eletään älyllistä keski-aikaa koska ilmassa ei ollut pienintäkään merkkiä europpalaismallisesta poliittisesta keskustelusta.   Pyydettyäni sain parisen vuotta myöhemmin um:stä vierailua koskevan lehdistökatsauksen. Tuuman paksuisesta nivaskasta ko. lausunto kuitenkin puuttui!   Keski-aikaako? Selailin aivan sattumalta Pasilan kirjastossa Ilmari Salomaan 1930-luvulla suomentamaa kokoelma