kirjoittaa Tuukka Toivonen
(apulaisprofessori, Institute for Global Prosperity, University College London) eilen HS:ssa:
Rasismin ja laman synkällä yhdistelmällä on yksi hyvä puoli: se vaatii meiltä demokraattista virkoamista. Tämä onnistuu, kun seuraavat kolme seikkaa toteutuvat.
Ensiksi, kouluihin tulee kokemuksellinen demokratiaopetus: roolileikit, väittelyt ja erilaisten ihmisten kohtaaminen veteraaneista vähemmistöjen edustajiin.
Toiseksi, aikuiset osallistuvat keskustelevaan demokratiaan, joka ei vain laske yhteen eriytyneiden kansalaisten mielipiteitä vaan tukee kollektiivista näkökulmien muodostumista.
Kolmanneksi, pakkomielle talouskasvusta vaihtuu hyvinvoinnin, kulttuurin ja kestävyyden tasapainottamiseen uusien viitekehysten ohjaamana (esimerkiksi Social Progress Index).
Näin avautuu toiveikas tulevaisuus: sellainen, joka kestää vaarallisetkin poliittiset liikkeet ja rajut teknologiset muutokset.
