20.2.2023

Piiloagendan avausta

Viikonloppuna pohdimme Facebookissa ovatko Suomen Herrat ihan täyspäisiä? Mariankadun päähän Kruunuhaan vanhaan valtionvirastotaloon on näet "start up-yrittäjä" Samppa Lajusen nimissä saneerattu huippukallis Maria-hotelli. Samuli-isääni Sonkajärvellä kutsuttiin Sampaksi, äitini oli nimeltään Helvi Maria.

Pitkänlinjan kulkijana olin käynyt teini-ikäisenä työssä ko. talon maataloushallituksessa vahtimestarina nelisen vuotta rahoittaen iltakoulun. Kulman takana jo silloin sijaitsi Svenska Klubben. Silloinen Iisalmen maaseurakunnan kirkko esiintyy nykyisin julkisuudessa Kustaa Aadolfin kirkkona.

Kirjoittaessani ylioppilaaaksi -72 olin siirtynyt muuttokuorman mukana maataloushallituksesta uuteen vesihallitukseen Pohj. Esplanadi 37. Siinä osoitteessa yksi ministeriön virkamies herätteli viime vappuna ihmisiä kaahaamalla autolla heidän päälle.

Netissä liikkuvasta sukutaulusta päättelin äitini puolen esisukulaisten myyneen Hynynen ja/tai Tuovinen nimisinä Sonkajärven Jyrkän takametsiä rautaruukille 1800-luvun alussa. Siitä kirjoitin "Ole se muutos jota etsit" kirjassani ja sain vihoja niskaani, vaikka silloin vain arvelin yleistietona. Niitä rahoja sitten lienee päätynyt Vänninmäellä maaostoksiin. Siellä päin on Juhani Aho kirjoittanut Lastuissaan käyneensä poikasena Iisalmen pappilan karjaa paimentamassa.

Björn Wahlroosin aikainen yritysjohtajan velvollisuus kasvattaa omistajien salkkujen arvoa jatkuu autoritäärisen Suomen ideana: rahat on, siksi Hanken ja ”ruki verkh!”, tai kasakka uhkaa viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni, jos niin haluaa sanoa, ettei toimintaa perustella järjellä vaan tunteella. Kielellistä kateustyötä tehostetaan vaikuttajaviestinnällä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Julkisuus ei olisi pahitteeksi

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin vuonna 2017 rahapiirit perustivat Mikkeliin Muisti- keskuksen vaalimaan kansakunnan heppoista sotahen...