2.12.2020

Mölyjä mahasta

Muutama vuosi sitten Tapiolan Hemingway’s pubin tarjoilija Taina luki Barack Obaman kirjaa nuoruusvuosista asiakkaita odotellessaan. Niinpä minäkin hain sen kirjastosta.

Melko hyvin muistan pätkiä Obaman havaijilaissyntyisen äidin ja kenialaisen isän tarinoista, sekä nuoruusvuosista Indonesiassa äidin US-diplomaattisen työnsä vuoksi.

Obaman uusi muistelmateos tuntuukin muutamassa arvostelussa pettymykseltä. Kukaties viestintätoimistot ovat alkaneet sanoittaa ja värittää poliitikkojen tekemisiä. Jari Tervo taisi sunnuntaina HS-kolumnissaan kehaista heidän ammattitaitoaan.

Kuten tiedetään, on läntisessä sotakuplassa vaikuttajia perinteisesti yhdistänyt muikeasti myhäilevä don Eero, jonka ammattikunnalle on kertynyt vuosisatainen muistoarkisto kuninkaan sotapäälliköiden mukana turvallisesti etulinjan takana kirjaillen. Suomessa viestintätoimistot ovat perineet heidän salamyhkäisen aseman tekstien tuottajina.

Bill Clinton piipahti Ahvenanmaalla paikallisen rahamiehen (velivainaa oli ollut maakunnan johtava demari), syntymäpäivillä, joista ltapäivälehdessä arvailtiin maksetun 700 000 euroa. Eduskunnan paksulompsaisimmaksi sanotun Erkki Tuomiojan taksoista ei ole tietoa.

Vaikuttajaviestinnästä puheen ollen, Katri Kulmuni maksoi Tekirille 50 000 euroa uskonvahvistuksesta ilmoittaa esimiehelleen Antti Rinteelle tämän ajan täyttyneen, joten “mätiä oksia karsitaan jotta terveet voivat kehittyä” kuten noita vanhoja tekstejä sovellettiin juutalaisiin. Keväällä 2003 Jouni Backmania ja Timo Kallia juoksutettiin eduskunnassa näkymättömän käden asioilla Anneli Jäätteenmäkeä kaatamassa. Backmania muistettiin sitten Ajattelijan palvelijan toimella Sitrassa.


Tässä eräänä iltana tv:ssä nähdyssä USA:n mafiaa käsitelleessä jenkkidokumentissa “omertan” sanottiin olevan yhtä kuin “pitää mölyt mahassa”. Italialainen kulttuurihegemonia-analyysin kehittäjä Antonio Gramsci kehotti löytämään kansan perinteisestä kielestä kuhunkin tarpeeseen sopiva ilmaisu. Sellainen kyllä löytyy, kaikkea on ollut ennenkin.


Jotakin oli taannoisesta hiihtäjä Jari Räsäsen uran tuhonneesta doping-jupakasta jäänyt mieltä painamaan joten googlatessani sattui silmään maakuntalehden toimittaja Jouko Jokisen yhteenveto tapahtumista: mafiamaista salailua. Hän toimii tänään Yle:n päätoimittajana.


Mikael "kuka on kuin Jumala"(Pentikäinen) silloin STT:ssä ja HS:ssa, Mikael "kuka on kuin Jumala" (Jungner) Ylessä. Ajattelijan senioripalvelijoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lisää narratiiviin

EU-aikana kansojen omakielisestä ylärakenteesta on tullut Vatikaanin ulkopuolisen Italian johdolla vallitseva ”keveys” paitsi täällä missä h...