 |
| Saline di Ostia 6.5.2021 |
Wallenberg-suvun sijoitukset Suomen metalli- ja kaivosteollisuuteen alkoivat varhain 1800-luvulla, kerrottiin Hannu Rautkallion uuden kirjan julkaisun yhteydessä jokunen viikko sitten. Kustantaja Henrik Ehrnrooth oli saapunut paikan päälle asuinsijoiltaan Pariisista saakka.
Tulinpa itse käyneeksi loppukeväästä Rooman läheisellä Ostia Antican peltolaguunilla ”Saline di Ostia”. Antiikin aikaan alue oli meriveden alla tuottaen suolaa. Sitä annettiin palkkioksi ”salari” legioonien sotilaille, noille rautanyrkeille.
Suolan omistus oli Paavin yrittäjälle myöntämä monopoli. Paavin katsottiin omistavan kaiken mikä oli maan alla ihmissilmän tavoittamattomissa, koska hän toimi ”Jumalan joka oli ensin luonut maan ja taivaan” maanpäällisenä edustajana. Vähän samaan tapaan historian tulkinta Suomessa kuuluu nykyisin poliitikan osalta Erkki Tuomiojalle ja talouden osalta Teemu Keskisarjalle.
Tieto voi suomenkielistä alkaa ahdistaa, mutta helpottaa kunhan myöntää olevansa maanpäällä ”aivotyön” kehitysmaalaisena.
Juolahtipa mieleen, koska UusiSuomi ja Miltton jonka palveluksessa Kirjamessuja sivutoimena johtamaan alkava Ville Blåfield on, sekä kustantaja Henrik Ehrnrooth Otavan ja AlmaMedian taustahenkilönä muodostavat yhden vaikuttajapiirin, niin voitaisiinko välttämättömänä pahana todeta kulttuurin avautumisen olevan koittamassa vihdoin myös Suomessa?
Myönnettäisiin läntisen ajattelun suuren kehityksen sotien jälkeen olevan paljolti seurausta Etelä-Euroopan ns. eurokommunistien itsekritiikistä kun he rohkaisivat mielensä erota Moskovan historiallisesta materialismista todettuaan ettei onnellinen elämä vaadikaan väkivaltaista vallankumousta. Paradoksaalisesti eurokommunismi teki marxismin itsemurhan!
1990 -luvulla eduskunnan suuren valiokunnan pj. Matti Vanhanen kirjoitti yhden miehen selvityksen EU:n synnystä todeten Suomen haluavan olla mukana ”sitomassa Saksan kädet jotka olivat käyttäytyneet sodassa kurittomasti”. Siksi täällä kaikki on taloutta.
 |
| Saline di Ostia 6.5.2021 |
