6.5.2018

Suomalaisen ajattelun nollapiste 1918. Ikiroutaa


Läntisen ajattelun sisällissota Euroopassa kristittyjen ja juutalaisten kesken pakotti maanosan uuteen järjestykseen holokaustin tuhkasta. Saksassa asenteet ovat pehmentyneet.

Italiassa punabrigadistien vielä 1980 luvun alkuvuosina käymä kaupunkisota mafiafasisteja vastaan on siirretty dosenttien kirjoihin historiallisessa kompromississa.

Sananvapaudella ylpeilevät Dosentit voisivat hyödyntää yhteyksiään Jumalaan tai millä nimellä ihmisluonteen yläpuolista ilmiötä kutsuvatkaan, myydäkseen saksalaisille ns. rumien hallitseman vähemmistöjen paratiisin käsitteen. Sehän muistuttaisi itse kommunismia?

Siinä pienen vähemmistön, vaikkapa ranskalaisten kieli määriteltäisiin Saksassa viralliseksi kansalliskieleksi, mistä seuraisi ajan myötä että ranskankieliset kehuisivat ja mielistelisivät- ei niinkään kauniita vaan pikemmin rumia - enemmistösaksalaisia jotta itse kokisivat olevansa charmantteja vetovoimaisia. Semmoinen on ihmisluonne.


-Viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei olisi esittänyt selvää kysymystäkään, kirjoitti Albert Camus, voitokkaamman läntisen ihmisarvokäsityksen ankara puolustaja.


Roomassa populistisen Viisi Tähteä- liikkeen johtohahmoa tapaamassa käynyt Hjallis Harkimo haluaa Liike Nyt- porukkaan erityisesti nuoria naisia. Mitä edellä kirjoitin ns. rumien hallitsemasta vähemmistöjen paratiisista näyttäisi siis olevan tavoitteena, joskin moderneilla nettiyhteyksillä vakuuttaen, jotta se kova mikä naisia miehen housuissa kiinnostaa on lompakko.

Jos valituista valituimpien vähemmistöasia dosentteja sytyttää, niin eduskunnan paksulompsaisimmaksi sanottua, Suomen Pankin pääjohtajan poikaa Erkki Tuomiojaa saisi pyytää mukaan. Hän on historian hoitajan ominaisuudessa viime aikoina käynyt luennoimassa "Se toimii"- ihmeestä ainakin Moskovassa, New Yorkissa, Roomassa ja Etelä-Afrikassa.

Läntisen ajattelun toiviomatkalla etelästä pohjoiseen aina meille saakka syntyi usein kähinää paikallisen väestön kanssa. Taistelujen tapahtumat tulivat kirjatuiksi kuninkaiden ja sotapäälliköiden joukkoon kuuluneiden kirjanoppineiden toimesta. Näin heille kertyi hiljaista perinnetietoa, kuten Suomessa sanotaan. Useimmiten kokemukset otettiin ylös kirjallisessa muodossa, jopa ennen Kyösti Kallion puhetta Nivalan kirkossa.

Joissakin läntisissä lähteissä puhutaan piispan maireasta ilmeestä lopullisen tiedon haltijana.

Ovatko ne synnittömiä jotka yllyttivät 85:n päätoimittajan huoneessa majailevaa pientä vihreää henkilöä kantelemaan esivallalle kokemastaan nettihäirinnästä? kyseli muuan rehelliseksi sieluksi itseään kutsuva nimimerkki somessa.

Ns. kokonaisturvallisuudesta

Äidinkielet eivät sekoitu. Savolaiset puhuivat omalla tavallaan jo ennen piispa Henrikiä kuulematta sanaakaan mistään raamatusta, Kieli siir...