10.1.2010

Pakkaspäivänä



"Kirvespappi" Markku Suokonautio painotti HS:n yleisönosastossa 23.12.09 (teksti kokonaisuudessaan ohessa) jokaisen omakohtaista vastuuta muutoksen tekemisessä.

Kanadassa kauan vaikuttanut Suokonautio joutui kiertämään vuosikaudet seurakuntia matkalaukun kanssa vakituisen työn perässä, kunnes Sonkajärven seurakuntalaiset valitsivat hänet sielunpaimenekseen - ja tekivät sen vastoin kirjanoppineiden kirkkoneuvoston suositusta!

Olen istunut monet kerrat pikkupoikana saman yläsavolaisen kirkon kovalla puupenkillä äidin vieressä kauhistelemassa mitä pahaa kylän ihmiset olivat mahtaneet tehdä koska saarnastuolista syydettiin taivaan kirousta heidän niskaansa.

Myöhemmin muistan ihmetelleeni Suokonaution tavoin valkoisten edessä polvistelevaan Tiernapoikien mustaan murjaaniin sisältyvää rasismia.

Mitä jos emme tänä jouluna syyllistäisi?

Niin se tuli tänäkin vuonna. Kaikesta huolimatta. Oli lama, sikaflunssa, ilmastouhka tai mikä tahansa. Oli maa mustana tai lunta tulvillaan, oli lämmintä ja lauhaa tai paukkuvat pakkaset. Ainahan se tulee. Joulu.
"Humpuukia koko juttu!", huudahtaa joku Charles Dickensin saiturin tavoin. Pakanallinen kulutusjuhla. Rääkätyillä sikaparoilla elostelu. Viinoilla läträäminen niin, että muu perhe lähtee pakkaseen pakoon. Rasistisella Tiernapojat-laulunäytelmällä iloittelu. Ei näet ole kovin tasa-arvoa edistävää, kun mustaihoinen kumartaa polvillaan valkoihoista. Aivan puistattaa ja pöyristyttää!
Kuinka sokeita me joillekin perinteillemme olemmekaan ja älähdämme, jos joku niitä arvostelee.
Toisaalta kritisoidessa on hyvä muistaa, että olemme mestareita itsemme ja toistemme syyllistämisessä. Eihän kirkonkaan vuosisatainen työ ihan hukkaan ole mennyt. Kuinka moni meistä kokee omakseen Kiven huudahduksen "syntinen, saatana, kurja"?
Toki vääryydet ja vääristymät on korjattava. Ehdottomasti. Ja välittömästi. Ihmisarvoa alentavaa ja loukkaavaa käyttäytymistä ei tule hyväksyä.
Rakkaus on joskus luja ja ehdoton. Mutta entäs jos tänä jouluna emme syyllistäisi toisia emmekä itseämme? Julistaisimme eräänlaisen aselevon. Toivoisimme vain, että tuo jouluevankeliumin kohta toteutuisi ainakin meidän omassa elämässämme: "Maassa rauha, ihmisillä hyvä tahto!"
Eräässä englanninkielisessä laulussa ovat sanat: Let there be peace on earth and let it begin with me (Olkoon maailmassa rauha ja alkakoon se minusta). Näinhän se on, ja näinhän se vain voi olla. Minusta sen on alettava. Mutta siitä on hyvä alkaa, se ei ole kaukana. Niinpä tänä jouluna aloitamme itsestämme ja annamme joulun rauhan ja hyvän tahdon levitä meistä toisiimme ja muuhun luomakuntaan. Sikaflunssa ei tartu kaikkiin, mutta tämä tarttuu ja leviää. Ellet usko, kokeile!
Jouluna saa hymyillä ja olla ihan aidosti iloinen.
Joulun hyvää tahtoa ja rauhaa toivottaen,

MARKKU SUOKONAUTIO SONKAJÄRVI

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Koko ajan oppii uutta menneestäkin

Faktantarkastaja tiedottaa tänään Tytti Yli-Viikarin hakevan työtä Vaasasta. Hänet erotettiin valtion virasta johon eduskunta yleisistunnoss...