Eikö olekin jännää kuinka joskus voi nähdä vastaantulijan ilmeestä välähdyksenomaisesti jotakin kiinnostavaa? Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen ottavat siinä tilanteessa "ritolat", samoin Eero Heinäluoma jonka turvamies hätisteli minut pois Kolmen Sepän patsaan vaalitilaisuudesta -07.
Mutta asiaan:
Jarmo Korhonen sanoi sunnuntaina Arto Merisalon ottaneen häneen ensimmäistä kertaa yhteyttä joulukuussa 2006.
Parisen kuukautta aikaisemmin olin lähettänyt hakemuksen Suomen Pankin johtajaksi (Julkaisin sen saman tien tässä blogissani. Valituksi tuli Pentti Hakkarainen toiselle kaudelle; alunperin hän tuli Postipankki/Leoniasta).
Kannattaisiko kysyä Merisalolta keksikö hän ihan omasta päästään ryhtyä poliittiseksi vaikuttajaksi, vai löytyisikö taustalta joitakuita Vanhan valtauksen ajoilta saakka yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita? Esim. Björn Wahlroos piti omat 50-vuotisjuhlansa Vanhan juhlasalissa.
Pelossa, että vaalikampanjassa -07 jotkut yrittäisivät tuoda esille epämiellyttäviä asioita, synnytettiin KMS:n kautta Vaikenijoiden veljeskunta. Se on tulkintani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti