Silloin kun Euroopan karttaa rukattiin uuteen kuosiin isolla sapelilla demagogien kulta-aikaan 1930-luvulla, poistettiin ministereitä sekä idässä että Saksassa mennen tullen "nuoruuden" tieltä valmisteltaessa lopullista tulevaisuuden ratkaisua.
Yksi käyttökelpoisista keinoista oli ihmisen häikäilemätön leimaaminen seksuaalisten taipumustensa perusteella, olivatpa ne todellisia tai keksittyjä.
Opimmeko siis historiasta mitään? Olemmehan sentään nähneet kuvia kesäisistä Jugend-juhlista tai stalinistitytöistä kukkaishuiveissaan.
Muistamme toki Jyrki Kataisen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pj:nä Puhemies Lipposelta saamat isälliset ohjeet, joiden lämpimyydestä sai osansa myös Paula Lehtomäki, toinen tulevaisuushahmo.
Muistamme myös ministeri Enestamin äkillisen ärtymyksen Jäätteenmäki-kriisin pitkittyessä: nyt saa jo riittää! Niin heitettiin iso remmi päälle ja parin viikon kuluttua Jouni Backman kumppaneineen ryntäili käytävillä lappusten kanssa ja kohta oli pääministeri vaihtunut.
Pelko. Se on mahtava voima.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tunnekieli vai halujen herra
Kordelinin säätiön palkitsemaa ”faktantarkastajaa” ihmeteltiiin kuka sellaisen sanan on keksinyt, kunnes näyttää häipyvän. ”Kokonaisturvalli...
-
HS:n emoyhtiö Sanoman hallituksen jäsenistä noin puolet on hollantilaisia, mistä ehdittiin antaa ansio Hanken -taustaisille konsulteille, ku...
-
Kännykän Diarium- ohjelmiston avulla seuraan median kommentointia, koska Jussi Halla-ahokin on reagoinut ideaani, minkä näppäilin viikko sit...
-
Jorma Mellerin US-blogissa esiteltiin taannoin professori Henrik Meinanderin teos Kalevi Sorsasta. Jokunen viikko sitten Meinander oli Helsi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti