Maanmainiossa blogissaan Jukka Kemppinen pohtii lähihistoriamme hirmuja, Paasikiveä ja Kekkosta.
Minusta Paasikiven-Kekkosen ajan sulkeutunut Suomi oli kuin tuuhean kuusen varjossa kituuttanut hento taimi. Vaikka suuri puu on rymisten kaatunut ja kirkas valo pääsee vapaasti ravitsemaan tainta, ei valtaapitävä sotakulttuuripolvi muutosta näe: se tuijottaa yhä patsaita.
Sdp:n oma sotahistorioitsija-tohtori Erkki Tuomioja säntäilee ympäriinsä jakelemassa "konsensusta, konsensusta" lausuntojaan; viimeksi yhdessä Seppo Kääriäisen kanssa.
Keskustan poliittisten "tohtoreiden" suman (Väyrynen, Kääriäinen, Rehn, Rusi) voi ymmärtää Kekkosen perinnön valossa: Suomi toimii kv-politiikan lääkärinä, ei tuomarina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sana leviää
"To be or not to be" kirjoitti Shakespeare 1500-luvulla. Elää vai kuolla. Veljesviha, suomalaiselle yhä kaikkein pahin. Jukka Kemp...
-
Läntisen ajattelun lähteillä Italiassa ovat perehtyneet omaan historiaansa; päättelivät kaikkea mahdollista rahvaan hallitsemiseksi kokeillu...
-
Sattumalta syntynyt kiinnostus ruotsalaiseen nimeen johti viime elokuun lopulla Roomassa käyntiini Orto Botanico -puistossa joka sijaitsee 1...
-
Ylen Ison Pajan ala-aulassa Claes Anderssonin opetuslapset Suvi-Anne Siimes, Maarit Feldt-Ranta ja Maria Guzenina suukottelevat toisiaan pos...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti