Orwellista illalla tv:ssä keskustelemassa ollut —Albert Edelfeldtin sukupuolielämään perehtyneisyytensä kautta julkisuuteen tullut— Anna Kortelainen kelpaa esimerkiksi aikamme mediapersoonasta. Herrojen EVA onkin kutsunut hänet ihan virallisesti "EVA-kumppanikseen".
Menestykseen predestinoiduista nuoremman polven naisista kannattaa seurata ainakin demareiden nuorisoliittoa johtavaa Heta Välimäkeä, joka osaa Kortelaisen tavoin ottaa tilan haltuunsa puhumalla päälle ja väliin, pälättämällä ja tulkitsemalla, vääntelemällä ja "besserwissismillään" loistamalla.
Ministeriön kansliapäällikön tyttärenä Heta onkin ymmärtänyt omaksua ensisijaiseksi identiteetikseen ruotsinkielisyyden.
Orwellin kuvaamassa järjestelmässä totaalinen kontrolli rakentui itse kieleen: oli mahdotonta olla eri mieltä; jos kysyit, katosit; jos rakastuit, katosit.
Koska sekin valtio oli koko ajan sodassa, voisin kuvitella, että siellä oli yhdessä ministeriössä viestintäjohtaja ennen Jyrki Iivosta. Kukaan nokkaansa pitemmälle katsova suomalainen poliitikko ei rakastu tänäkään päivänä venäläiseen, eikä edes virolaiseen.
Ymmärtääkseni Simone de Beauvoir tarkoitti kolmannella sukupuolella Rasasen sanoja soveltaakseni "leikkiä ja näpräilyä besserwissermäisyyden kanssa kuin murrosikäinen poika, joka on juuri löytämässä/löytänyt peniksensä aiemmin niin salaperäisen merkityksen ja funktion - eli siitä, miten esim. vähemmistökieltä (tai ideologiaa) voi käyttää nautinnon väineenä."
Hänelle sellainen näköala edusti tulevaisuuden kauhukuvaa.
7.8.2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tunnekieli vai halujen herra
Kordelinin säätiön palkitsemaa ”faktantarkastajaa” ihmeteltiiin kuka sellaisen sanan on keksinyt, kunnes näyttää häipyvän. ”Kokonaisturvalli...
-
HS:n emoyhtiö Sanoman hallituksen jäsenistä noin puolet on hollantilaisia, mistä ehdittiin antaa ansio Hanken -taustaisille konsulteille, ku...
-
Kännykän Diarium- ohjelmiston avulla seuraan median kommentointia, koska Jussi Halla-ahokin on reagoinut ideaani, minkä näppäilin viikko sit...
-
Jorma Mellerin US-blogissa esiteltiin taannoin professori Henrik Meinanderin teos Kalevi Sorsasta. Jokunen viikko sitten Meinander oli Helsi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti