Keskelle kylää

Yksi jos toinen ihmettelee miksi Kappeli nousee Kampin aukion ahtaaseen kulmaan?
Yksi looginen selitys löytyy takana olevan talon ikkunasta: sieltä Steffi-setä voi hymyssäsuin seurata Porvoon hallinta-alueeseen luettavien suomenkielisten maallista vaellusta; olivatpa he joko mielenterveystoimistoon menossa tai sieltä tulossa, mutta usein kulttuurin raskas ristintaakka harteillaan.

Miehet ovat terästä

Suomen tunnetuimmat poliittiset murhat ovat Bobrikoffin ja Ritavuoren Keskustapuolueen nuoria koottiin viime puoluekokouksen alla Pohjois-Savosta bussiretkelle tutustumaan pääkaupungin nähtävyyksiin, eduskuntaan, presidentin linnaan ja Bobrikoffin ampuneen Eugen Schaumanin muistolaattaan valtioneuvoston linnassa. Tuskinpa he itse keksivät muistolaatalle mennä, vaan vierailu kuvaa hallinnon asenteita. Pääministeri Kiviniemen valtiosihteeri Mika Rossi vietiin puolestaan Berliiniin Hitler-näyttelyn avajaisiin, heti ovien avauduttua.

Maassa maan tavalla

Miksi tätä kristityn yksilön Breivik-ristiretkeä islamia vastaan ei aloitettu Espanjassa? Koska välimeren maissa kristityt ovat aina läpi pitkän historiansa tottuneet kilpailemaan sieluista islamilaisten kanssa.Ja menestymään periaatteella "viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään" (Camus).
Täällä pohjoismaissa ollaan vasta joutumassa näiden kysymysten eteen.

Lammaspaimen populistina

Kirjanoppineen Timo Soinin retoriikka ‘populisteista’ kuulostaa oikeastaan vanhanaikaiselta, sillä nykyisin voitaisiin puhua kursailematta ‘lampaista’ tarkoitettaessa lapsenuskoisia peruskansalaisia, joita on helppo yrittää Porvoon hiippakunnallisilla opeilla jymäyttää maakuntien vaaliuurnilla.
Poliittisesta kehityksestään kertovassa “Maisterisjätkässä” (2008) Soini avoimesti muistelee miltei hysteeristä kekkosinhoa minkä vallassa hänet vennamolaisuuteen Helsingissä kasvatettiin 70/80-lukujen vaihteessa. Saman kekkosinhon marinoimana on myös Mikael Jungner kirjoittanut varttuneensa Vaasassa, Peter Wiles’n populismin määritelmä on kolahtanut Soiniin:"Hyve asuu yksinkertaisissa, tavallisissa ihmisissä, joita kansasta on valtaosa, ja heidän kollektiivisissa traditiossaan." 
Soini näyttäytyy eräänlaisena pitkänmatkan juoksijana kohti luvattua maata mm. Erkki Tuomiojan arviossa: "Sitä että Vennamon esiintyminen ja politiikantekotapa oli viimeiseen saakka laskelmoitua, vaikka ei puoluejohtajan päreiden palaessa aina harkitusti toteutettua, ei Soini kiistä vaan pitää sitä nimenomaan itselleen esikuvallisena." (arvio löytyy tästä). Mutta siinä missä Erkki ja Mikael molemmat kokivat yhden varhaisvuosiensa voimakkaimmista elämyksistä saadessaan henkilökohtaisesti istua kerran Urho-sedän polvella, Timo pyrki hyvällä menestyksellä suoraan Veikko-sedän polvelle.
-Valehtelee!, karjaisi porvoolainen demariedustaja Klaus Hellberg kun Anneli Jäätteenmäki väitti, ettei ollut pyytänyt Irak-papereita ja ne olivat tulleet hänelle yllätyksenä. Niin sinetöitiin Jäätteenmäen kohtalo 2003 anno domini: peukalot käännettiin Colosseumilla alas.
Joku hölmömpi voisi luulla, että iloisten ruotsinkielisten seurakunnat muodostavat Porvoon hallinta-alueen, eikä se suinkaan sisältäisi suomenkielisten surumielistä Suomea. Modernin ajattelun tärkeä kehittäjä Jean-Paul Sartre piti inhon käsitettä varsin keskeisenä: se on tunne jonka ihminen kokee silloin, kun huomaa toisen lammas-sudeksi: yhtäältä pään silitystä kaipaavaksi lapseksi, toisaalta rumien käskyjen automaattiseksi toimeenpanijaksi. Moderneimpien termien omaksuminen kuvastaisi yleiseurooppalaisen ajattelun kehitystä holokaustin jälkeen ‘ison veljen’ petettyä juutalaiset.

Huomisen kriisit kytevät neuvostoperinnön varjossa

Helsingin Sanomat ei tarkoita Suomea eikä 60/70-luvulta lähtien hallinnutta poliitikkopolvea kirjoittaessaan että Entisen Neuvostoliiton alueella on kuusi valtiota, joissa terveeseen yhteiskuntaan kuuluva vallan kierto on kerta kaikkiaan pysähtynyt. Sama johtaja tai saumattomasti yhtenäinen johtajalinja on hallinnut niitä jo 17–19 vuotta.

"Matemaatikko Nassim Taleb esitteli teorian Mustista joutsenista vuonna 2007 julkaistussa kirjassaan. Mustaksi joutseneksi hän määrittelee tapahtuman, joka on havaitsijalleen yllättävä ja harvinainen, mutta vaikutukseltaan erittäin suuri. Jälkeenpäin tarkasteltuna tapahtuneelle on kuitenkin helppo löytää looginen selitys - kaikki tieto ennustamiseen oli jo olemassa, mutta sitä ei osattu oikealla tavalla käyttää." (Vesa Ruusila, Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, Metsästäjä- lehdessä)

Rutakolta vallan kammareihin

Kaikki valta on kielessä, minkä sonkajärveläisiä kotiapulaisiaan usein kehuskellut kirkkonummelainen professori Jukka Kemppinen tietää, kuten myös HS:n päätoimittaja Mikael Pentikäisen voisi ymmärtää kolumnissaan vihjailevan. Veikko Vennamon perintöä vaalivilla sonkajärveläisillä kavereillaan estottomasti leuhkinut Timo Soini saattaakin nostaa Rutakon kylän Lepikon torpan veroiseksi suurten sutkautusten syntysijaksi!

Älyn 'eliittien' asioita

Ennen kylillä seurattiin pappien ryyppäämisiä, mutta molemmathan ovat vallankäyttäjiä:

Teuvo Hakkarainen: Ei kaduta! | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Näissä on toki se ero, että silloin häpeäpaalu seisoi kirkon-, nykyisin Arkadianmäellä, koska kansanedustajia pitää pelotella etteivät puuttuisi älyn 'eliittien' asioihin.