9.4.2021

Omistava rakkaus mädättää pään

Vapaa ihminen on oman itsensä isäntä. Sellainen mahdollisuus on kouluja käyneeltä suomalaiselta typistetty. Annika Saarikon mielestä pienen kannattaa kiehnätä suuren kyljessä. Sivumennen sanoen, kiehnäämistä Paavo Väyrynen pantiin yrittämään Kansalaispuolueessa ja etenkin Erkki Tuomioja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksessä. Omistavaa rakkautta jolla ei ole suurta tulevaisuutta politiikassa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson koki uransa huippuhetken saadessaan esitellä suomalaista koulutusta vientihankkeena upporikkaalle Qatarin prinssille, mutta mitään ei siitäkään yrityksestä ole sittemmin kuulunut.

Ilman että Yle tai HS kertoisivat, virolaiset eivät ole ottamassa meistä mallia taatakseen venäläisille virallisen aseman halukkaina naapurin herroina, vaan rakentavat omakielistä omaa maataan.

Eihän EU ole mikään 1800-luvun siirtomaavalta jossa puhuttaisiin valloittajan kieltä.

Jumalan teko on vakoilua. Ruotsi on jumala Suomessa. Kieli itsessään on uskonto, joka pelkää, että ihmiset hylkäävät kielen toisen uskonnon vuoksi. Ruotsinkieli on täysivaltainen uskonto, joka palvoo Turkua ja hänen poikaansa Mikaelia Jumalan poikana.

Jakakaamme uutisina suomalaisten kanssa, että Suomen jumala ja vapahtaja ei ole Turku, vaan kunkin suomalaisen oma biologinen isä.

Kehittämällä omaperäistä kulttuuria vältettäisiin vaara näivettyä hiljaisesti elävältä vanhempien välissä.

Brasilialaisen nykykirjailija Paolo Coelhon siteeraama munkki Thomas Merton sanoi kerran:

"Hengellinen elämä voidaan tiivistää sanaan rakkaus. Ihminen ei rakasta tehdäkseen jotakin hyvää tai suojellakseen toista. Jos toimimme niin, olemme alkaneet kohdella lähimmäistämme yksinkertaisena esineenä, ja pitää itseämme viisaina ja anteliaina. Tällä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Rakkaus merkitsee yhteisyyttä toisen kanssa ja Jumalan kipinän löytämistä yhdessä"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ns. kokonaisturvallisuudesta

Äidinkielet eivät sekoitu. Savolaiset puhuivat omalla tavallaan jo ennen piispa Henrikiä kuulematta sanaakaan mistään raamatusta, Kieli siir...