Voihan sen niinkin nähdä, että Suomi on ollut aina Ruotsin valtakunnan osa eikä siirtomaa, mutta tosiasia lienee sekin, että läntisen kulttuurin vastustamaton yksilöllisyyden voittokulku on aina kohdannut vastarintaa erilaisten etuoikeutettuina itseään pitävien historiallisiin erioikeuksiin törmätessään. Eivätkö juuri he, nuo jarrumiehet, puhu luottamuksesta? Muutosta haluavien kohdalla puhutaan identiteeteistä jotka pyrkivät varjosta esiin.
Missä Sanna, siinä Antti; missä Sitra, siinä Antti; missä ek-istuntosalin keskiö, siinä Antti; ”missä Orpon joukot?” kysyy Antti.
”Minä ihan, että hupsista, näinkö tässä kävi?” sanoi Sanna. Näin tässä käy, filosofian kuoltua jokainen on filosofi.
1.7.2020
Miten kaikki näyttääkin jälkeen päin selvältä, sanoi Paasikivi
Omistaja vaihtoi pääministeriksi kauniin Sanna Marinin presidenttiehdokkana pidetyn Antti Rinteen tilalle. Oli epäilys vielä kauniimman mosk...
-
HS:n emoyhtiö Sanoman hallituksen jäsenistä noin puolet on hollantilaisia, mistä ehdittiin antaa ansio Hanken -taustaisille konsulteille, ku...
-
Kännykän Diarium- ohjelmiston avulla seuraan median kommentointia, koska Jussi Halla-ahokin on reagoinut ideaani, minkä näppäilin viikko sit...
-
Jorma Mellerin US-blogissa esiteltiin taannoin professori Henrik Meinanderin teos Kalevi Sorsasta. Jokunen viikko sitten Meinander oli Helsi...