Parnasson nettilehdessä on pohdittu yhteisöllisyyden paluuta.
On arveltu, että kaiken hyvän ja pienen nousemiseksi suosioon tarvitaan paluu "ihmisen mittakaavaan”. Sen toteutuminen taas riippuu kunkin henkilökohtaisesta valinnasta: juostako vallan symboleiden perässä, vai arvostaako enemmän kanssaihmisten kunnioitusta.
Juutalaiset tuhonneen holocaustin jälkeen useat rohkeat mannermaiset kirjailijat painottivat ihmisarvon ensisijaisuutta “taivaan mittakaavan” petettyä suojeluksensa. Mm. Havel on puhunut läntisen ajattelun, meidän mielestämme ajatteluista kaikkein kehittyneimmän, radikaalista kehityksestä toisen maailmansodan seurauksena.
Monet näkevät ihmisen mittaisen ajan koittaneen EU:n myötä. Suinkaan vähiten muutos ei näy Italiassa. Siellä toteutettiin 1920-30 luvuilla kovakouraista taloudellisiin mittareihin pohjautunutta politiikkaa: junat pantiin kulkemaan ajallaan. Kaikki tehtiin valtion puolesta, eikä mitään ilman valtiota. Kaikesta päätettiin korporaatioiden kanssa, työmarkkinat olivat kontrollissa.
Jos kirjailija halusi menestyä urallaan, oli pakko kuulua liittoon, muuten ei tullut suosituksia. Omalla päällään ajattelevia kirjailijoita, ja muita rehellisiä sieluja vainottiin, karkotettiin pääkaupungista maakuntiin. Tämän päivän Italiassa vain harvat äärioikeistolaiset poliitikot haluavat rinnastua silloiseen menoon.
Paradoksaalista kyllä, kommunistisissa maissa pantiin pystyyn hyvin samanlainen kurikulttuuri. Mutta molemmathan olivat läntisen kulttuurin äpäröitä! Vastaavuus yksilöiden järjestelmälliseen vainoamiseen löytyy läntisen kirkon inkvisitiosta: jo silloin ihmistä voitiin vaatia perustelemaan oma olemassaolonsa.
Kenties uuden yhteisöllisyyden aika on tulossa. Pitäisi puhua ja kirjoittaa ihmisten kielellä: on rakennettava kalliolle, eikä hiekalle. Eihän EU ole mikään 1800-luvun imperialistinen suurvalta, jossa puhuttaisiin ylhäältä alaspäin vain yhdellä kielellä. Kriittisiä äänenpainoja esittää myös kirjailija Leena Lander kritisoidessaan Finlandia-palkintoa ylenmääräisestä kaupallisuudesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Politiikassa viimeisen sanan sanoo pappi, vai Sixten Korkman?
Petteri Orpon hallituksen työssä Timo Soinin unelma alkaa toteutua: kristittyjen turvasatama rakenteilla.Valituista valituimpien Suomi. Siks...
-
Harakatkin itkevät osuustoiminnallisen Metsä Groupin jättimäisille pomoeläkkeille. Pitäisi tietää kuka heitä ja valtion Fortumin johtoa on k...
-
Mediatalo Keskisuomalaisen isopomo Vesa-Pekka Kangaskorpi saapui perjantaina Jyväskylästä konserninsa johtotähti-Länsiväylän kutsuvieraskemu...
-
Venäjästä lohjennut Suomi hajoaa mukana (rahaton – rahat on, siksi Hanken, 'ruki verkh!'), tai jää epävaltioksi jossa isien hyvät te...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti