Se, joka haluaa saada arvostetun Nobel-kirjallisuuspalkinnon, kirjoittaa luultavasti näinä aikoina opettavaisia tarinoita nimenomaan suomenkielellä suomalaisille.
Johdantoa hän voisi löytää vaikkapa iltapäivälehden julkaisemasta Aleksei Jeremenko jr.n haastattelusta venäläislehdessä: suomenkielisten vieraskammo näkyy Pietarsaaressa järkyttävän suurena erona kahden kieliryhmän välillä.
Analyysiä voisi syventää erään hyvin tunnetun, omana aikanaan vihatun, saksalaisen teeseistä jotka järkyttivät oppineita väittämällä että kansan käyttämää kieltä ei voi alistaa vallan kielelle, ei jumalallisen eikä maallisen vallan.
Tässä seison enkä muuta voi.
Eikös itse Snellmankin vaatinut sivistyneistöä kertomaan kokemuksistaan myös muille?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tunnekieli vai halujen herra
Kordelinin säätiön palkitsemaa ”faktantarkastajaa” ihmeteltiiin kuka sellaisen sanan on keksinyt, kunnes näyttää häipyvän. ”Kokonaisturvalli...
-
HS:n emoyhtiö Sanoman hallituksen jäsenistä noin puolet on hollantilaisia, mistä ehdittiin antaa ansio Hanken -taustaisille konsulteille, ku...
-
Kännykän Diarium- ohjelmiston avulla seuraan median kommentointia, koska Jussi Halla-ahokin on reagoinut ideaani, minkä näppäilin viikko sit...
-
Jorma Mellerin US-blogissa esiteltiin taannoin professori Henrik Meinanderin teos Kalevi Sorsasta. Jokunen viikko sitten Meinander oli Helsi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti