Ellun kanat

Vähiin käyvät älymystökeskustelijat ennen kuin loppuvat. Katainen, Wahlroos, Räsänen, Stubb, Virkkunen ja monet muut premium-tason mediavaikuttajat ovat lähdössä – tästä rumien hallitsemasta vähemmistöjen paratiisista.

“Alussa oli sana – lopussa fraasi”, sanaili Stanislaw J. Lec.

Etenkin Etelä-Euroopassa ollaan lähentymässä alkukristillisyyden ihanteita: Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.

Sana on parin tuhannen vuoden seikkailujen jälkeen tullut taas lihaksi laskeutumalla kansan pariin, esim. Ukrainassa erikieliset väestöryhmät taistelevat kukin omakielisen hallinnon puolesta. Sitä vasten pitäisi suomalaisten etua tarkastella.

Aina valmis

Ehkä suuri soittaja pani Siilinjärven partiolaisen keksimään oman hömpötyksen?
Alexander Stubb aloitti oman EU-uransa nuuskimalla suomalaisten hakupapereita komission pj. Romano Prodin esikunnassa Lipposen hallituksen lähettämänä.
Stubb'n vaimo nimitettiin juuri Sanoma OY:n lakiasiainjohtajaksi.
Jotenkin tuntuu kuin suomalaisia ihmisiä pidettäisiin yksinkertaisina.

Veljekset kuin ilvekset

Paavo Väyrynen on keskustan oma Erkki Tuomioja, hartioitaan Åbon tohtoriudella vahvistanut ajattelija.He ovat käytännössä vuosikymmenestä toiseen miltei kahdestaan jakaneet ulkomininisteriössä historiallisen totuustaakan kantamisen siitä, että Suomen strategiasta vastaavat taistelevat jokapäivä pohjoismaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi.

Suurin torjuntavoitto saavutettiin kun aseveli ajettiin Lapista säilyttäen aatteen ytimen tukemaan historian kasaamaa elitismiä. Suomi on ruotsalainen, juhlittinpa asemalla Kyösti Kallion tai Sini Saarelan Venäjältä paluun vuoksi.

Tuomiojan historiankäsitys syntyi Eiran kujilla ja polvenkorkuisena Lontoon suurlähetystön pihoissa. Se on kotonaan valtioneuvoston käytävissä Eugen Schaumanin muistolaatan tunnelmassa. Siihen kuuluvat myös EU:n sotilastiedustelun suomalainen johtaja Georgij Alafuzoff ja Euroopan tiedustelupomo Ilkka Salmi. Mutta olihan myös Kekkonen salainen poliiisi! Ja Paavo Lipponen asuu Merkkimiesten talossa. Sen ovella Ernst Tandefeldt oli ampunut sisäministeri Heikki Ritavuoren.

Aatteesta, jolla Mikael "Luottaja" Pentikäinen tuli kutsutuksi Hesarin päätoimittajaksi:

1800-luvulla suomalaisten jouduttua samaan valtioon venäläisten kanssa kehitettiin ruotsalaislähtöinen lestadiolaisuus pitämään väestöryhmät käsivarren mitan päässä toisistaan. Sitä perua Mikael Pentikäinen osallistuu jokakesäisiin suvijuhliin toteamaan että omat veljet, sisaret ja muut sukulaiset varttuvat kehdosta hautaan keskenään samassa järjestyksessä, kuin ovat maailmaan tulleetkin, eivätkä ole alkaneet keksimään mitään omia hömpötyksiä.

Joukossa tyhmyys tiivistyy

Tunnetun tsekkiläisen toisinajattelijan Milan Kunderan mukaan nimenomaan kommunistinen puolue tavoitteli ehdottomaan luottamukseen perustuvaa järjestelmää. Koska puolue ajatteli täydellisessä valtiossa jokaisen yksilön parasta, ei kenelläkään voinut olla mitään salattavaa.

Käytännön teologiaa: kumman absoluutin mahassa veljessopu syntyi paremmin NL:n vai Jumalan?

Ei kummankaan, vaan ihminen on kokonainen, eikä ideologioiden pelinappula, saati muovailuvahaa. Kenenkään ei pidä unohtaa syntyperäänsä, sieltä kumpuaa voima vastustaa pakko-opettajia.

Pyhä yksinkertaisuus

Nyt arvuutellaan siunasiko Timo Soini vai Juha Sipilä hallituksen sunnuntaipalaverin eväät.

Sote-ratkaisu pyrkii turvaamaan kaikille Gigantin ja nuorille ruotsalaisten muotiliikkeiden palvelut.

Kuumottavat korvat

Kirjoittelen sattumaturistin terveisiä, Pauligin kahvia maistellen moskovalaisessa McDonald'sissa.

Täällä on aurinkoinen rauhamaassa, mitä nyt tv-kanavat pyörittävät vanhoja sotajuttuja kuten Suomessakin. (Bolshoin kuva toissa päivältä)

Joskus suomenruotsalaiset kehuvat suomenkielen sopivuutta jumalanpalvelukseen. Näyttää se sopivan myös Herran röykyttämiseen päätellen Putinin punottavista poskipäistä.

Medvedev on sanonut Venäjästä kehittyvän niin vetovoimaisen, että sitä tullaan kaikkialta katsomaan. Ainakin Donetskin alueen venäläiset haluavat Krimin perässä liittyä Venäjään.
EU:n vetovoima perustuu omakielisten paikalliskulttuurien vapaaehtoiseen yhteistyöhön, Venäjän pikemmin yksikielisyyteen.
Parin päivän tarkastelu Moskovassa ruohonjuuritasolla panee hämmästelemään tahtia. Paikat kiiltävät ja kansa hymyilee, kerjäläisiä vähemmän kuin Helsingissä. Sotsin kisat saattoivat näyttää joidenkin ukrainalaisten silmissä turhan prameilta.

Puupäät pysyvät pinnalla

Kaikki haluavat tulevaisuudessa elää omakielisen hallinnon kanssa. Italialaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja ukrainalaiset, paitsi suomalaiset ruotsinkielisen hallinnon, koska se on ihmistä suurempaa. Siksi he eivät huku.