Tyhmempikin voisi havaita ajan tapahtumien kuvastavan modernin läntisen ajattelun voittokulkua pohjoisen pimeimmässä kolkassa.
Jokainen on filosofi, sanoisi italiaano. Ihminen on kaikki, puolestaan ranskalaiset Camus tai Sartre nähtyään holocaustin savut: inho on tunne, jota kokee havaitessaan läntisen ihmisen luopuneen arvokkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun kääntymällä lampaaksi.
Äkkijyrkkäläinen valtiontaiteilija Aki Kaurismäki palauttaa akateemikon prenikan pressalle. Vapaiden ammattien harjoittajat - taiteilijat, toimittajat, kirjailijat, muut apurahariippuvaiset, katkovat kahleitaan. Yhden totuuden järjestelmä ei elä ilman heitä. On luettu 1920-30 luvun Italiaa, meinaan.
Saa nähdä mitä tuulia haistellaan älyn aateliston Tuomiojalla, sutena lampaan vaatteissa.
Yritys määritellä ihanteellinen ihmisluonne tavoitetilaksi tieteen käsitteistöllä ei onnistu sen enempää täällä kuin NL:ssäkään. Henki on päässyt pullosta. Parasta ennen päiväys painaa päälle.
Yksinkertaisuus on äärimmäinen hienostuneisuus. "Leonardo da Vinci
