Motto: Kaikkivaltias tiede ei kyennyt luomaan kaksipäistä vasikkaa joka voikin syntyä vain luonnonoikkuna.
-M.Gorbatsov
Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ilmoitti viime sunnuntain pääkirjoituksessaan alkavansa käyttää eduskunnan puhemiehestä nimitystä eduskunnan puheenjohtaja.
Muutama päivä keskustelun avauksensa jälkeen Jokinen on nostettu Yle:n päätoimittajaksi. Kansan syvät rivit pelkäävät nyt Kallion, Virolaisen, Fagerholmin maineen puolesta Jokisen noustua puuhun latvan kautta. Suomen historian hoitaja Erkki Tuomiojan vaikenee vieressä.
Jokisen valinnutta Yle:n hallitusta johtaa Thomas Wilhelmsson. Sama mies joka oli Helsingin yliopistolla remmissä silloin kun yliopiston lehteä toimittaneet Pekka Matilainen ja Risto Jylhä saivat potkut lehden kyseltyä kestääkö Jorma Ollilan kapeat hartiat.
Wilhelmsson istuu Suomen kulttuurikeskus Villa Lanten hallinnossa Roomassa mm. Antti Herlinin, Paavo Lipposen ja Suvi-Anne Siimeksen kanssa, vaikka Villa Lanten tutkimuksilla ei ole mitään tekemistä nykyisen Italian kanssa, vaan tutkimukset käsittelevät antiikkia ja mm. latinaa, maailmasta kauan sitten kuollutta kieltä, jonka kieliset Yle:n toimittamat Nuntii Latinii- uutiset täältä kaukaa pohjan perukoilta jaksavat yllättää latinisteja kaikkialla maailmassa.
Ennen toimittajiensa potkuja Yliopisto-lehti oli yleisöpalstallaan julkaissut yllätyksekseni minun, siis Heikki Rönkön, omakohtaisen Italian työkokemuksen perusteella kirjoittaman pienen katsauksen fasismin olemuksen muutokseen nykyisessä Italiassa.
Miksi sitten lehti julkaisi koepalloni? Vasta äskettäin ymmärsin sen saattaneen johtua lehden kakkostoimittaja Risto Jylhän halutessa nostaa minua, koska luuli Heikki Rönkön olevan joku tulevaisuuden vaikuttaja, sillä Suomen Sosialidemokraatti-lehden toimittaja Anu Linnanahde oli keväällä -72 kävellyt työpaikalleni vesihallitukseen Pohjois-Espalla ylioppilaslakki mukanaan, pannut lakin päähäni, ottanut kuvan ja laittanut komeuden lehden etusivun ykkösjutuksi: Vahtimestari kirjoitti viisi laudaturia! Ja minulla maalaispokana ei ollut koskaan ollut mitään tekemistä minkään puoluejärjestön kanssa. Kalevankadulla Ressun tiloissa toimineen Valtion Iltaoppikoulun rehtori Veikko Huttunen arveli minua yritettävän häpäistä.
En ole myöskään koskaan tavannut Risto Jylhää, joka lienee syntyisin samaisen Pohjois-Savon seuduilta kuin minäkin. Ikävä juttu joka tapauksessa, mutta miten minä olisin voinut arvata mitä hänen hyväntahtoisuudestaan seuraa?
Lähetin fasismijuttuni myös Sosialistisen Aikakauslehden päätoimittaja Matti Linnanahteelle, jonka arvelin olevan työpaikallani käyneen Anu Linnanahteen puoliso. Hieman yllättäen juttuni julkaistiin siinäkin lehdessä. Syystä tai toisesta tuo sosialidemokraattisen puolueen teoreettispoliittisen julkaisu lopetettiin saman tien - vuosikymmeniä aikaisemmin kirjoja oli kerätty poltettavaksi Saksan toreilla.
Olen siis oppinut, että päästäkseen sisälle kovaan vallankäyttöön Suomessa, auttaa, jos syntyy kaksi kieltä suussaan.
PS. Vastaan ennen kuin kysytään miten pääsin, tai jouduin YK:n erityisjärjestön palvelukseen Roomaan? Tottakai siihen tarvittiin ystävän kättä, erästä kuvankaunista mustasilmäistä moskovalaista opiskelijatyttöä, johon olin tutustunut Helsingin Kauppakorkean virallisen opiskelijavaltuuskunnan jäsenenä Kekkosen ja Brezhnevin aikakaudella Moskovassa.
Olen julkaissut omakustanteen nimellä "Rooma opettaa", joskin Historian hoitaja kuulemma mieluummin häpeää silmät päästään kuin koskee "väärän ystävän" avittamaan elämänkokemukseen; uhkaahan kasakka viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni. Ja paljon tehtiinkin ettei vienyt. Surkea juttu kaiken kaikkiaan.
Sataan kertaan hylättyjä juttuja käytetään kompensoimaan luontaisia eroja ankaran luojamme näytettyä suuren voimansa synnyttämällä meidät keskenämme hyvin erilaisiksi, joten sellaisissa suvuissa, jotka kokevat rakentaneensa isänmaan, ei tunnu hyvältä jos katsellaan vihreämpiä niittyjä, niinpä hyvitystä mielipahaan haetaan patsasta tervaamalla ja höyhentämällä.
Miksi 16-vuotias poika ei ollut jäänyt tuleen makaamaan, vaan lähti liikkeelle paikallisen pankin ja kunnanjohdon siirtäessä monilapsisen suurperheen kotitalon kirkonkylän teollistamisen tarpeisiin? Silloinkin nuo yksilöiden väliset erot.
------------
Kuopion piispa Jari Jolkkonen otti syyskuussa 2014 Sonkajärvellä pitämänsä veteraanijuhlan puheen johdannoksi presidentti Mauno Koiviston vuonna 1944 sotamiehenä kirjoittamat sanat: ”Tilanne tuntuu nyt raskaammalta kuin koskaan Suomen historiassa. Toivokaa parasta ja rukoilkaa puolestamme.”
-"Mikä on tilanne nyt Suomessa, Euroopassa ja maailmassa? jatkoi Jolkkonen. "Onko sotamies Mauno Koiviston huokaus 70 vuotta sitten saanut uutta ajankohtaisuutta?"
Miksi 16-vuotias poika ei ollut jäänyt tuleen makaamaan, vaan lähti liikkeelle paikallisen pankin ja kunnanjohdon siirtäessä monilapsisen suurperheen kotitalon kirkonkylän teollistamisen tarpeisiin? Silloinkin nuo yksilöiden väliset erot.
------------
Kuopion piispa Jari Jolkkonen otti syyskuussa 2014 Sonkajärvellä pitämänsä veteraanijuhlan puheen johdannoksi presidentti Mauno Koiviston vuonna 1944 sotamiehenä kirjoittamat sanat: ”Tilanne tuntuu nyt raskaammalta kuin koskaan Suomen historiassa. Toivokaa parasta ja rukoilkaa puolestamme.”
-"Mikä on tilanne nyt Suomessa, Euroopassa ja maailmassa? jatkoi Jolkkonen. "Onko sotamies Mauno Koiviston huokaus 70 vuotta sitten saanut uutta ajankohtaisuutta?"
