Sen sijaan muinaisskandinaaviseen mytologiaan uskovilla SVT:n ja Soldiers of Odin aktivistiliikkeillä on voimapolitiikan esikuvia, tunnetuimpana Eugen Schauman. Yhä ilmeisemmältä näyttää, että Olli Immonen höynäytettiin ottamaan leima otsaansa SVT:n aktivistien rinnalla Eugen Schaumanin patsaalla Porvoossa.
Minä puolestani jouduin yllättäen ja pyytämättä Demari-lehden kansikuvapojaksi yo-keväänä 1972.
Ollessani 80-luvun alussa Roomassa YK:n virassa, Helsingistä saapuneeseen mediaporukkaan kuulunut Risto Nurmi/Yle jututti minua OPEC:n tilanteesta, mihin vastasin jotakin yleistä koska kysymys ei minulle työn puolesta mitenkään kuulunut, silti kuulin "haastatteluni" lähetetyn Yle:n radion Päivänpeilissä! Leima otsaan.
Joistakin kommenteista lienen laittanut reilu vuosi sitten julkaisemaani kirjaan maininnan Anne Berneristä johtokuntatason kommunistina, ja siitäkös jotkut vetäisivät herneen nenäänsä! (Timo Soini otti keksi fillarikommunismin"). Mutta niin kai se on, että totuus putkahtelee yllättäen esille, vaikka muuan hollantilainen työtoveri Roomassa ihmetteli osaavatko suomalaiset ylipäätään lukea, koska eivät pysty analysoimaan aivan omalaatuista yhteiskuntarakennettaan!
Sen sijaan että me savolaiset alkaisimme penäämään kompensaatiota joistakin menneessä ajassa kokemistamme ihmisarvon loukkauksista, voisimme yrittää nauttia tämän ainoan elettävissä olevan elämän tarjoamista mahdollisuuksista. Se kylläkin edellyttäisi että ihmisarvollemme myönnettäisiin kansankielen oikeuttama isäntäkielen asema läpi elämänkaaremme.Elänyt olen minäkin Kekkosen ajan. Se oli aikaa, jolloin tavis duunari ja muut kanssaihmiset rakensivat suomalaista hyvinvointielinympäristöä perheelleen ja muille suomalaisille. Töitä tehtiin niin tehtaissa, rakennuksilla kuin pelloillakin. Kiire oli ja rutkasti työtä. Ei siinä ulkopolitiikkaa järinkään ehtinyt pohtia. Kekkonen hoiti sen puolen.
Täytyy muistaa, että me tavikset olemme sellaisia, että tarvitsemme tueksemme (kaipaamme)isoissa asioissa johtajaa (vetäjää), joka määrittelee suuntaviivat. Sen näkee jopa yhdistystoiminnassakin. Näin jälkeenpäin katsottuna Kekkonen oli mitä oli, mutta ei hän ainakaan Suomea hävittänyt maailman kartalta. Mieluummin päin vastoin. -Teuvo Valkonen Niklas Herlinin blogissa.
Isäntäasenteella ei tietenkään voida tarkoittaa valtaa yli muiden, vaan yksilön oikeutta oman elämänsä hallintaan; olla itsensä isäntä. Sen myöntäminen suomalaiselle voisi olla kauan kaivattu accolade.
Mannerheimin Stalinilta saama tunnustus [accolade] ei ole uusi asia. Valitettavasti professori Vihavainen ei kertonut siitä, mitä venäläinen historiankirjoitus tietää Mannerheimista. Tunnettu tutkija Baryshnikov vanhempi tiesi kertoa, että Mannerheim oli erittäin paljon kiinnostunut bolshevikkien ideologiasta. Bolshevikkipuolue oli etupäässä aatelisten ja aristokraattien puolue, vasta elokuussa 1917 puolueeseen alettiin ottaa jäseniksi massoittain työläisiä. (Kommentti Vihavaisen blogissa)Emme halua mitään omaa Hankenin laskuoppia perusteleman kompensaatiotarpeita, tai kuten myös sanotaan, positiivista syrjintää.
