Miten todennäköistä on, että Toivo Sukari — lestadiolainen kansanmies ja itseoppinut liikkeenharjoittaja, suomalaisen sikatilallisen lainkuuliainen poika — olisi keksinyt ihan omasta päästään mennä mukaan lähettelemään kymmenien tuhansien setelinippuja johtaville poliitikoille ilman "kiinnijäämisen" ajatusta?
Samaan aikaan suuryhtiöt ovat ehdottomasti kieltäytyneet vastaavasta toiminnasta. Rkp:tä rahoittavaa säätiötä johtava vuorineuvos Gustavson onkin naureksellut ettei hän enempää kuin Björn Wahlrooskaan tarvitse yhdistysten hallituksen puheenjohtajapaikkoja päästäkseen poliitikkojen puheille.
Kukaties KMS:n syntytaustoja löytyisi yhtä hyvin Renny Harlinin Marski-leffan rahoittamisesta kuin eduskunnan viereiseen taloon Museokatu 3:en perintöverouudistuksen varmistamiseksi asettuneesta Perheyritysten liitosta.
Samoihin aikoihin ajoittui myös Jari Sarasvuon ihmeellinen lehmänkäännös Lipposen hallituksen veropolitiikkaa rajusti arvostelleesta pienyrittäjien edunvalvojasta hallituksen veropolitiikan innokkaaksi puolustajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti