Suomalaiseksi keskusteluksi melko hyvää intellektuaalista debattia on viime päivinä käyty poliittisesta historiasta sekä Kemppisen salissa että Parnassossa.
Minusta poliittisen historian synonyymi on menneisyyden hallinta; hyvin lähelle tulee terminä myös ideologia, toisin sanoen ylhäältä annettu totuus eli myytti, joka elää juuri siksi että sitä ei voi todistaa olemassaolevaksi enempää kuin olemattomaksikaan.
Muuatta susanruususta ja häntä kustantanutta tuntematonta vaaditaan periaatteelliselle tuomiolle pääministerin yksityiselämän loukkaamisesta.
Minusta he ovat jonkinlaisen rangaistuksen ansainneet, vaikka huomasin kyseleväni itseltäni "mitähän tämän kaiken takana mahtaa olla", jo silloin, kun pikkuruususen kirja suuren kohun kera julkistettiin WTC:n talon Marski-salissa. Tuntui siltä että pieniä ihmisiä oltiin höynäyttämässä. Ettei vaan näkymättömän käden tarkoitus olisikin pyhittää pääministerin instituutio presidentin rinnalle kaiken arvostelun yläpuoliseksi tabuksi?
Ajan erikoisimpia tapauksia on suurlähettiläs Jari Vilenin lakialoite valtion resurssien takaamisesta korkeimman valtiojohdon muistelmien kirjoittamiseksi "valvotuissa olosuhteissa".
Poliittisena innovaationa ehdotan perustettavaksi Kirjailijaliiton tapaan itseään täydentävää Menneisyyden Haltijain Liittoa. Itseoikeutetun pj:nsä Paavo Lipposen pian ilmestyvästä kirjasta Liiton hallitus löytänee ehdokaskandidaatteja. Antaisiko Kemppinen mielelläänkin asiantuntijalausuntoja hakijoista?
Korporaatioita on joskus (N-liitto,DDR, 1920-30 lukujen Italia) käytetty nokkelana keinona "numeroida" luovat persoonat. Intellektuelli näet haluaa kuulla olevansa oikeassa seurassa.
16.2.2008
9.2.2008
Säätiöityä ajattelua
Eero Heinäluoma paljastaa huomenna Suomen Turussa isä Mitron ja ex-piispa Ilkka Kantolan edessä lähtevänsä toiselle kaudelle sdp:n pj:nä luottaen samaan kaikkivaltiaan pelastavaan tukeen johon oli nuorena poikasena turvannut Hämeenlinnan junassa, kätensä ristien, pelätessään saavansa moitteita sedältään jonka omenapuusta oli pari kiellettyä hedelmää napannut.
Tannerin säätiö, Sorsa-säätiö,
Keskustassa pysähtyy ajatus viimeistään silloin kun lausutaan nimi Santeri Alkio, pl. Paula Lehtomäki jonka HS lanseerasi julkisuuteen arkkipiispa Paarman kanssa kahvilla Senaatintorilla.
Tannerin säätiö, Sorsa-säätiö,
Keskustassa pysähtyy ajatus viimeistään silloin kun lausutaan nimi Santeri Alkio, pl. Paula Lehtomäki jonka HS lanseerasi julkisuuteen arkkipiispa Paarman kanssa kahvilla Senaatintorilla.
3.2.2008
Älyntypistäjät vauhdissa
Kemppinen skoijjaa Mummoa siinä missä muitakin "sisäänheittäjiään". Ei Kirkkonummen kalastaja tosissaan luule olevansa jumala, vaan tietää itsekin rimpuilevansa suuren portsarin verkoissa.
Portsari armahtaa, mutta Suomen herra ei —ei edes häntä. Yli-ihminen Suomen herra (esiintyy myös nimillä "halujen herra", "näkymätön käsi", "suojelija", "pelastaja" jne) kirjoittaa omaa kansallista historiaansa ympäröivästä maailmasta irrallisena.
90 vuotta sen jälkeen kun idealistit yrittivät Pietarissa -Suomen pääkaupungissa- panna täytäntöön läntisen ihmisen parituhatvuotisen idean paratiisista jo täällä maan päällä, tulee Suomen herra lukemattomissa juhlatilaisuuksissa tänä vuonna väittämään kapinaa suomalaisten erillissodaksi, todistukseksi suomalaisen kansanluonteen arkaaisesta vihasta hyväntekijöitään kohtaan.
——————
Kirjojen yksilölliset esipuheet on korvannut älyntypistysmedia (HS, YLE, iltapäivälehdet)
Westö, Tuomioja, Smeds ovat kaikkien huulilla, samoin sotien raskas muisto, veren paino ja iänikuisen sotakulttuurin suuri linja.
Kun pilliin vihelletään, vaelletaan laumoittain Ilkka Kanervan pitoihin.
Älyntypistysmedia ei ensimmäistä kiveä heitä, vaan pyörittää sitä mäkeä ylös, uudestaan ja uudestaan.
Mutta koska suomalaisia johdetaan edestä, meni pääministeri Vanhanen omiensa luo Kemijärvelle selittämään tekoja joita Björn Wahlroos on ilmoittanut vaatineensa jo vuosikymmen sitten.
Portsari armahtaa, mutta Suomen herra ei —ei edes häntä. Yli-ihminen Suomen herra (esiintyy myös nimillä "halujen herra", "näkymätön käsi", "suojelija", "pelastaja" jne) kirjoittaa omaa kansallista historiaansa ympäröivästä maailmasta irrallisena.
90 vuotta sen jälkeen kun idealistit yrittivät Pietarissa -Suomen pääkaupungissa- panna täytäntöön läntisen ihmisen parituhatvuotisen idean paratiisista jo täällä maan päällä, tulee Suomen herra lukemattomissa juhlatilaisuuksissa tänä vuonna väittämään kapinaa suomalaisten erillissodaksi, todistukseksi suomalaisen kansanluonteen arkaaisesta vihasta hyväntekijöitään kohtaan.
——————
Kirjojen yksilölliset esipuheet on korvannut älyntypistysmedia (HS, YLE, iltapäivälehdet)
Westö, Tuomioja, Smeds ovat kaikkien huulilla, samoin sotien raskas muisto, veren paino ja iänikuisen sotakulttuurin suuri linja.
Kun pilliin vihelletään, vaelletaan laumoittain Ilkka Kanervan pitoihin.
Älyntypistysmedia ei ensimmäistä kiveä heitä, vaan pyörittää sitä mäkeä ylös, uudestaan ja uudestaan.
Mutta koska suomalaisia johdetaan edestä, meni pääministeri Vanhanen omiensa luo Kemijärvelle selittämään tekoja joita Björn Wahlroos on ilmoittanut vaatineensa jo vuosikymmen sitten.
28.1.2008
Sattuma ja välttämättömyys
Välttämättömyyden yhdessä ajassa ei tarvitse olla välttämättömyys toisessa ajassa.
Läntisen valloitushengen vanha väite "se mikä on verellä luotu, on vain verellä muutettavissa" on pantu läntisessä Euroopassa romukoppaan, etenkin ikuisilta tuntuneiden sotien riivaamien ranskalaisten ja saksalaisten toimesta.
Demokratia ei ole sattuma, vaikka HS oli pääkirjoitukseensa asti löytänyt ihasteltavaksi jenkkilästä kirjan, jossa vahvan aukoriteettivallan paluuta odotellaan.
Meillä vaatii ns. sotakulttuurisukupolven väistymistä vallankahvasta ennen kuin muutoksesta tulee välttämättömyys myös tässä omien erillissotien ihannoinnin ikuisessa kulttuurissa.
Läntisen valloitushengen vanha väite "se mikä on verellä luotu, on vain verellä muutettavissa" on pantu läntisessä Euroopassa romukoppaan, etenkin ikuisilta tuntuneiden sotien riivaamien ranskalaisten ja saksalaisten toimesta.
Demokratia ei ole sattuma, vaikka HS oli pääkirjoitukseensa asti löytänyt ihasteltavaksi jenkkilästä kirjan, jossa vahvan aukoriteettivallan paluuta odotellaan.
Meillä vaatii ns. sotakulttuurisukupolven väistymistä vallankahvasta ennen kuin muutoksesta tulee välttämättömyys myös tässä omien erillissotien ihannoinnin ikuisessa kulttuurissa.
21.1.2008
Niin on jos siltä näyttää
Häpeäpaalu kirkonmäellä, ts. Jaeaettenmaeki (kirjoitusasu HBL:sta) Arkadianmäellä, oli käänteinen toisinto tämänpäivän HS:n kertomasta Hermannin kaupunginosan nimen synnystä.
Porvoon kansanedustaja Klaus Hellbergin huudahdus "valehtelija!" täysistuntosalissa riehaannutti edustajat kääntämään peukalonsa "Alas, alas!" kuin antiikin foorumeilla konsanaan.
Aivan uskomatonta touhua, kommentoi sivistyneemmän naapurin pääministeri Göran Persson, eli jotakin perin outoa siinä tapahtumaketjussa oli.
Selvittämättä on mm. mikä oli se mystinen "demarilähde" jolta Jäätteenmäki kertoi saaneensa uutta tietoa demarien taustoista.
Olisiko rohkeílla juristeilla tässä näytön paikka? Ytimiin pureutuvat kollegat käynnistivät Italian politiikan kädet puhdistaneen "mani puliti" murroksen.
Näkymätön tulee näkyväksi yllättävälläkin tavalla. Jäätteenmäen seuraaja kävi juuri pikavisiitillä Kaliforniassa, mutta eipä niin kiirettä etteikö olisi ehtinyt Lauri Törnin muistolaatalle Arlingtonin hautausmaalle Washingtoniin, varusmiesliittolaistoverinsa Eero Heinäluoman valtiovarainministerinä viitoittamaa polkua kulkien.
Ettei vaan "näkymätön käsi" ohjaisi heidän tietään? Muuten on vaikea selittää pääministerin anteeksipyytelevää hartaushetkeä -ei voinut puolustusministerinä osallistua hautajaisiin- maanpetoksellisesta Natsi-Saksan armeijaan liittymisestään tuomitun sotaseikkailijan muistoksi.
Sanoisin että synti, johon Jäätteenmäki syyllistyi, tunsi keskiajalla mannermaalla nimen jumalanpilkka. Hän itse koki joutuneensa inkvisition uhriksi. Ja aivan perustellusti.
Porvoon kansanedustaja Klaus Hellbergin huudahdus "valehtelija!" täysistuntosalissa riehaannutti edustajat kääntämään peukalonsa "Alas, alas!" kuin antiikin foorumeilla konsanaan.
Aivan uskomatonta touhua, kommentoi sivistyneemmän naapurin pääministeri Göran Persson, eli jotakin perin outoa siinä tapahtumaketjussa oli.
Selvittämättä on mm. mikä oli se mystinen "demarilähde" jolta Jäätteenmäki kertoi saaneensa uutta tietoa demarien taustoista.
Olisiko rohkeílla juristeilla tässä näytön paikka? Ytimiin pureutuvat kollegat käynnistivät Italian politiikan kädet puhdistaneen "mani puliti" murroksen.
Näkymätön tulee näkyväksi yllättävälläkin tavalla. Jäätteenmäen seuraaja kävi juuri pikavisiitillä Kaliforniassa, mutta eipä niin kiirettä etteikö olisi ehtinyt Lauri Törnin muistolaatalle Arlingtonin hautausmaalle Washingtoniin, varusmiesliittolaistoverinsa Eero Heinäluoman valtiovarainministerinä viitoittamaa polkua kulkien.
Ettei vaan "näkymätön käsi" ohjaisi heidän tietään? Muuten on vaikea selittää pääministerin anteeksipyytelevää hartaushetkeä -ei voinut puolustusministerinä osallistua hautajaisiin- maanpetoksellisesta Natsi-Saksan armeijaan liittymisestään tuomitun sotaseikkailijan muistoksi.
Sanoisin että synti, johon Jäätteenmäki syyllistyi, tunsi keskiajalla mannermaalla nimen jumalanpilkka. Hän itse koki joutuneensa inkvisition uhriksi. Ja aivan perustellusti.
18.1.2008
Intellektuellien Eurooppa
Parnassossa kanssani debatoiva Mummo ajaa kysymyksillään minut välillä nurkkaan, josta en muuten pääse kuin aivonystyröitä hieromalla.
Italian antifasismin pioneeri Antonio Gramsci kuuluu Albert Camus´n tavoin modernin läntisen ajattelun nurkkapylväisiin: minulle he ovat kuin valo ja lyhty.
Gramsci tunnetaan ehkä parhaiten ”kulttuurihegemonia”- käsitteestään. Sen mukaan eliitti -pienen pieni vähemmistö- määrittelee kulttuurin sisällön, esim. käsityksen filosofiasta vain pitkälle koulutettujen tulkittavissa olevana ”korkeampana” tietona. ”Jumala” on eliitin paras kaveri, jota ei jätetä.
Mutta jokainen voi kehittyä filosofiksi. Fasismin ja kommunismin yhteisten piirteiden analysointi on johtanut ihmisluonteen paljastuminen: jokainen yksilö on sellaisenaan A-luokan vähemmistö ja henkilökohtaisessa vastuussa etteivät juutalais- tai vast. vainot uusiudu.
Italian taiteen neorealismi (mm. Pasolini) sai paljon vaikutteita gramscilaisesta ajattelusta. Kielen valtapeleihin erikoistuneen ranskalaisten filosofien vaikutusvaltaisen diskurssianalyysin ohella kulttuurihegemonia on luonut pohjaa nykyiselle integraatiolle.
Viehätysvoima on siis sitä että kuulee myöntävän vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään (Camus).
Italian antifasismin pioneeri Antonio Gramsci kuuluu Albert Camus´n tavoin modernin läntisen ajattelun nurkkapylväisiin: minulle he ovat kuin valo ja lyhty.
Gramsci tunnetaan ehkä parhaiten ”kulttuurihegemonia”- käsitteestään. Sen mukaan eliitti -pienen pieni vähemmistö- määrittelee kulttuurin sisällön, esim. käsityksen filosofiasta vain pitkälle koulutettujen tulkittavissa olevana ”korkeampana” tietona. ”Jumala” on eliitin paras kaveri, jota ei jätetä.
Mutta jokainen voi kehittyä filosofiksi. Fasismin ja kommunismin yhteisten piirteiden analysointi on johtanut ihmisluonteen paljastuminen: jokainen yksilö on sellaisenaan A-luokan vähemmistö ja henkilökohtaisessa vastuussa etteivät juutalais- tai vast. vainot uusiudu.
Italian taiteen neorealismi (mm. Pasolini) sai paljon vaikutteita gramscilaisesta ajattelusta. Kielen valtapeleihin erikoistuneen ranskalaisten filosofien vaikutusvaltaisen diskurssianalyysin ohella kulttuurihegemonia on luonut pohjaa nykyiselle integraatiolle.
Viehätysvoima on siis sitä että kuulee myöntävän vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään (Camus).
10.1.2008
Toivo on pysyvää
Neitsellisten mantujen haltuunottaminen ja lapsenmielisten ihmisten sielujen valloittaminen oli tosiaan Itämaassakin verrattain helppoa. Ihmisluonnehan janoaa vastausta, kuin kasvi vettä erämaassa, kysymyksiinsä: mistä tulen, kuka olen, minne päädyn?
Mutta valloitussotien aikakausi päättyi viimeistään kaasukammioiden savuihin.
Mitä pysyvää läntisessä ajattelussa on "suojelijan" aseman romahduksen jälkeen? Yhdyn niihin näkemyksiin että kestävää on myytti Jeesus Nasaretilaisesta; yksilön vapaudesta omiin valintoihinsa.
Mutta valloitussotien aikakausi päättyi viimeistään kaasukammioiden savuihin.
Mitä pysyvää läntisessä ajattelussa on "suojelijan" aseman romahduksen jälkeen? Yhdyn niihin näkemyksiin että kestävää on myytti Jeesus Nasaretilaisesta; yksilön vapaudesta omiin valintoihinsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kieli kevyenä
Heitä kasvoi Punapellon talonpoikaistilalla kaksitoista. Viisi poikaa ja seitsemän tyttöä, kaksi äitiä ja yksi isä. Isommilta jäi kasvuikäi...
-
Silloin kauan sitten ennen vuotta 1986 kun ei vielä veisattu virsikirjasta Hoosiannaa virtenä nro 1, Saab ja Volvo houkuttelivat Iisalmen ...
-
Se ei muuten olekaan mikään vitsi että HS:n kulttuuritoimittajan kotona ovat kirjahyllyssä Leninit ja Marxit paikallaan opiskeluaikojen soli...
-
Roomassa filmataan kansainvälistä uutuutta, Jeesuksena suomalainen näyttelijä. Ylen pääkuuluttaja Sanna Pirkkalainen sanoo: ”PS. Muista Meri...