10.6.2005

Mitä teit kun vierestäsi vietiin?

Arvovaltainen toimikunta on P.Paasion johdolla (Lankia, Heinäluoma ym. jäseninä) pohtinut kansanvallan kehittämistä.
Yhtäältä toimikunta paheksuu virkamiesvetoisuutta ja toisaalta esittää verovaroilla perustettavaksi ns. think tankeja. Keitä niihin sitten valittaisiin? Ehkäpä Tannerin säätiön palkitsemat Teija Tiilikainen, Stefan Lindfors etc. jotka edustavat yhtä aitoa kansanääntä kuin keskustan oma "think tank" Laura Kolbe, kruununhakalainen Hgin yliopiston historian tohtori varmistamassa ettei "kepu petä aina"
Tässä on vissiin menty halpaan: maailmalla nämä "think tankit" edustavat aina "näkymättömiä käsiä" jotka katsovat ajattelevansa kansaa paremmin, ääripäänä NKP:n keskuskomitea. Vrt. demokratiaministeri Ruotsin hallituksessa.
Voitaisiinko ns. kansanmiehen kokemuksilla saada aikaan parempaa analyysia, lähtien uuden eurooppalaisen ajattelun juurilta, kysyen tarvitaanko lisää läpinäkyvyyttä, sillä eihän enää pitäisi olla tapana, kuten Alpo Rusi on Supon tutkijoihin viitaten kirjoittanut, soitella toimittajille heidän ahdistaviksi kokemia puheluita menemällä ilman keventävää "small talkia" suoraan "asiaan": missä olet, kenen seurassa liikut, mihin pyrit ym.

TAUSTAA:

Kuten nykyisin tiedetään nousi moni 1900-luvun diktaattori (sepänpoika Mussolini tunnetuimpana esimerkkinä)alunperin talonpoikien tai työväenjärjestöjen kaadereista.
  • Kokemukset loivat pohjaa sekä gramscilaiselle käsitykselle kultuurihegemoniasta kuin myös ranskalaiselle diskurssianalyysille: "puhetapojen" avaamiselle, läntinen "Jumala" löytyy pikemmin ihmisen sisä- kuin ulkopuolelta.
  • Miten diskurssianalayysia voitaisiin soveltaa Suomen olosuhteisiin? Tarvitaanko itsekritiikkiä? Kansan perimmäisten tapojen, etenkin kielen "pyhyys", muuallakin kuin Ahvenanmaalla, tai keskushallinnossa.

  • Esimerkki puhetavoista:
Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua.
Sanot ehkä, että nuo oksat katkaistiin, jotta sinut voitaisiin oksastaa. Se on totta. Ne katkaistiin pois epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt, kun uskot. Älä silti ole ylimielinen, vaan pelkää! Jos Jumala ei säästänyt luonnollisia oksia, ei hän säästä sinuakaan.
Katso, kuinka Jumala on sekä lempeä että ankara. Langenneita kohtaan hän on ankara, sinua kohtaan lempeä, jos pysyt kiinni hänen hyvyydessään; muuten sinutkin leikataan pois. Mutta myös nuo toiset oksastetaan uudelleen, elleivät he jää epäuskonsa valtaan, sillä Jumala kykenee liittämään heidät takaisin runkoon.
Jos kerran sinut on leikattu irti villistä oliivipuusta, johon luonnonmukaisesti kuuluit, ja vastoin luontoa oksastettu jaloon oliivipuuhun, niin totta kai nämä alkuperäiset oksat voidaan liittää takaisin omaan puuhunsa (room. 1.17-25)

kts. myös aivan mainio diktaattoripörssi:

http://www.lamantiini.com/dporssi/index.php?language=1032

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Bonnierin ristin ritarit

Kahden totalitarismin välienselvittelyn tuloksena on läntinen ajattelu päässyt irti ns. tekstin kahleista - kaikki mitä voidaan sanoa, vo...