29.11.2005

Kalvinismi on Suomen valtionideologia

Aatos Erkko on nimittänyt Matti Vanhasta kalvinistiksi.
 
Mutta mitä kalvinismilla tarkoitetaan? Vapaa sanakirja Wikipedia antaa sanalle varsin syvällisiä selityksiä.
 
Kalvinistin elämänasennetta kuvaavat tietynlainen ehdottomuus, nuhteettomuus, vaatimattomat elämäntavat, kotiaskartelijan ihanteet.
 
On olemassa jokin peruskallio, jolla kalvinisti seisoo; perustuslaki on hänelle paljon enemmän kuin ihmisten välinen harkinnanvarainen sopimus, siinä on jotakin pyhää muuttumattomuutta.
 
Polittinen kalvinisti kokee olevansa ennalta kutsuttu kansan pelastaja. Mauno Koivisto, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, tai Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma: eivätkö he olekin ilmettyjä kalvinisteja?

27.11.2005

Sanat tulessa

Turussa sitä osataan olla aloitteellisia ja omaperäisiä. Yhden koulun pihassa on poltettu sanoja roviolla, kuten Turun Sanomat oikein pääkirjoituksessaan tyytyväisenä hymähtää.
 
Mitähän tehtäisiinkään jos sanat olisivat jossakin järjestyksessä, niin että muodostaisivat peräti ajatuksia?

25.11.2005

Kaiken takana on nainen?

Ovatko presidenttiehdokkaat yhdentotuuden siilejä vai viekkaita kettuja, pohtii Timo Harakka Iisalmen Sanomissa.
"Tosi paikan tullen jännittävämpi ehdokas häviää aina jäyhemmälle, ketun nujertaa siili", kirjoittaa Harakka arvellen Vanhasen päihittävän Niinistön.
Entä jos hevosmiesten tietotoimisto paljastaakin Matin kunnon ketuksi, kainalosssaan salarakas Lisa, suomenruotsalainen toimittaja?

24.11.2005

Lehdistö turvaa viranomaisiin

Viranomaisdiskurssista toivoisin enemmän mielipiteitä. Asiahan koskee mitä suurimmassa määrin kielen käyttöä vallankäytön välineenä. Eikä suinkaan vähiten Suomessa.

Jokainen, joka on joutunut vakavissaan ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä, tietää, että kysymys on aivan eri asiasta kuin "small talkista".

Miten monta sukupolvea maahanmuuttajien pitää "kotoutua", ennen kuin he uskaltautuvat nettikeskusteluihin HS:ssa?

Sivumennen sanoen, kokeilkaapa vaikka huviksenne asioida suomenruotsalaisten kanssa kirjoitetulla ruotsinkielellä. Pian ymmärrätte miten erikoisessa kulttuurissa olemme oppineet elämään.

Haluammeko panna "vahingon kiertämään" ja vaatia maahanmuuttajilta virheetöntä kirjallista suomenkieltä?


23.11.2005

Blogit perinteitä murtamassa

Muutama Hesarin toimittaja on perustanut oman blogin. Brysselin kirjeenvaihtaja Petteri Tuohinen viittaa omassaan Timo Harakan kymmenenvuoden takaiseen artikkeliin Image-lehdessä.

En nyt sitten millään jaksanut käydä läpi Harakan juttua. Luullakseni se heijastaisi miten epä-älyllisesti EU:hun ylipäätään Suomessa liittymisen aikaan suhtauduttiin? Mukaan mentiin koska menihän Ruotsikin!

Yritin joskus noihin aikoihin, omista hlökohtaisista syistäni, päästä jyvälle EU:n "ideologiasta". Vaclav Havel on siitä sanonut että kyse on läntisen ajattelun, meidän mielestämme kaikkein kehittyneimmän ajattelun radikaalista kehittymisestä, millä hän tarkoittaa ns. absoluutin kuolemaa holocaustin seurauksena.

Havel olikin monen muun "toisinajattelijan" tavoin perehtynyt sekä antiikin Ateenan ajattelijoiden teksteihin että sotien jälkeiseen länsieurooppalaiseen kirjallisuuteen.

Eksistentialistien (Sartre, Camus, Calvino etc.) ajattelu levisi heidän kauttansa lännestä itään , ja sillä EU-tiellä ollaan. Entä meillä? Mauno Koiviston, UKK:n tai myöskään humanistina tunnetun Kalevi Sorsan teosten nimihakemistoista on turha etsiä em. nimiä.

Jos siellä jokunen mainitaankin niin varoittavaan tyyliin "parempi jatkaa - itse kunkin - valitsemallaan tiellä ja katsoa, mitä sen päästä löytyy. Sen verran pitää toimijan tässä touhussa omiin havaintoihinsa luottaa. Tai voihan sitä kurillaan käydä katsomassa, mitä heidän ympyröihin tänään kuuluu?"

Sodan ajan jälkeistä politiikkaa tutkineen Jukka Nevakiven paksun teoksessa viitataan kerran Sartreen, kun NL-n lähetystö oli julkisesti paheksunut hänen "Likaiset kädet"-näytelmänsä esittämistä Helsinkiläisessä teatterissa. Lasse Lehtinen puolestaan viittaa kerran Sartreen: tuttavan kirjahyllyssä Sartren teos oli kohdassa "Paskalukemista".

22.11.2005

Pysähtyneisyys leijuu ilmassa

Olipa tv-ilta! Ensin MTV3:ssa tunti presidenttitenttiä, ja kohta päälle puolitoistatuntia sotasyyllisyysseminaaria TV1:ssä!
 
Yleisönä molemmissa samaa porukkaa: Paavo Lipponen, Lasse Lehtinen, Relandereita ja Ståhlbergejä useammassa sukupolvessa, kenraaleita, um:n johtoa, Jukka Tarkka, kuoleman asiantuntijoita ainakin Eero Huovinen, professoreita, päätoimittajia...
 
Ps. mutta olivatko mukana Erkki Liikanen, tai Esko Aho?

12.11.2005

Mitä tiedämme itsestämme?

Kovaa vauhtia uudistuva Helsingin Sanomat on hyvä foorumi vapaille nettikeskusteluille. (klikkaa otsikkoa)
Ehkä jotakin pinnanalla väreilevää paljastuu siinä, että analyyttisimmat keskustelut käydään yhä nimimerkeillä netissä!

11.11.2005

Kuka hallitsee historiaa? (keskustelua HS:ssa)

Harjukauris:
Astrokosmon maininta ruotsalaisesta tutkijasta ja totaalisesta ajattelusta saa minut kysymään, onko tietokonemaailman herkuissa ja rajoituksissa toimiva ihminen menettämässä osan ymmärryksestään ja elämänilostaan?

Astrokosmos:
-Tuo ruotsalaisen tutkijan havainto totaalisen ajattelun mahdollisuuden piilemisestä siinä, että ihmiset lokeroidaan ja että he itse hyväksyvät sen, sisältää todellisen vaaran jos emme ymmärrä yhtään mitään tämän ajan tarjoamista mahdollisuuksista, vaan annamme meitä vietävän kuin lammaslaumaa takaisin pimeään menneisyyteen.

Ei näet tarvitse paljon pintaa raaputtaa kun havaitsee aikamme tarjoavan nuorille esikuviksi äärettömän kovaan vallankäyttöön kykeneviä johtajia, eikä yksin Fortumissa vaan myös politiikassa.

Miedän politiikan erityispiirteisiin kuuluu että kuoleman ns. asiantuntijat osallistuvat vielä 2000-luvulla yhteiskunnan korkeimman johdon valintoihin. Yhden kuolema on toisen voitto. Elämä on yhtä taistelua. Suutari pysyköön lestissään. Kohti yhteistä hyvää, he julistivat yhteisessä debattikirjassaan muutama vuosi sitten. Nyt on nähtävissä tuloksia: korkeimmat palkat ovat karanneet käsistä, samaan aikaan kansaa jonottaa EU:n leipäavustuksia. Mutta piispat vaikenevat, kunnes ilmestyvät itsenäisyyspäivänä valoloisteeseen suu virneessä maallisen vallan vierellä

-Mitä helpompaa on poimia tiedot ja ohjeet koneelta, sitä vähemmän tarvitaan monipuolista osaamista. Olemme jo nyt niin pahassa riippuvuussuhteessa että hirvittää. Onko pahimpana seurauksena aivojemme toimintamallin kapeutuminen?

-Missäpä muualla Nokian menestys olisikaan räjähtänyt taivaisiin kuin toisilleen puhumattomien insinöörien kulttuurissa, jossa ensitöinä avataan aamuisin näyttöpääte ja aletaan “kommunikoida” työtovereiden kanssa automaatilta napattu pahvinen kahvimuki kädessä. Samaan aikaan italiaano maistelee expressoa kantakahvilassaan vaihdellen kuulumisia naapurin kanssa.

-Eri eläinlajit pystyvät huikeisiin suorituksiin, niin myös fanien suosimat sijaistoimijat. Sanomme, että eläimet (ja julkut?) eivät ajattele, ne toimivat vaistojensa ja lihasmuistinsa varassa. Onko nettiriippuvainen ihminen menettämässä sen osan aivokapasiteetistaan, jota hän ei enää välttämättä tarvitse?

-Esität Harjukauris vaikeita kysymyksiä. Jos menetän yhdeltä laidalta osan aivokapasiteetistani, voin ehkä toivoa saavani jostakin vastapainoa toiselle laidalle. Mutta pysynkö tasapainossa?

Kuka sitten hallitsee historiaa? Olenko väärässä kun väitän: "Päämajan" koneenhoitaja hallitsee historiaa. Millaiset mahtavat olla sellaisen ihmisen arvot ja tunteet, joka osaa ainoastaan ajatella? Olemmeko jo nyt muuttuneen ihmisinä eitoivottuun suuntaan?

-Täältä suomalaisesta "päämajan" ilottomuudesta häipyvät ne, joiden ei pitäisi lähteä: ne, jotka osaavat muutakin kuin ajatella, toisin sanoen kytätä toisia; ennakkoluulottomat, rohkeat ja kauniit. Omista nuoruudenystävistäni juuri he ovat lähteneet; yksi Roomaan, toinen Pariisiin, kolmas on Brysselissä ja muuan Thaimaassa. Jokunen vuosi sitten vielä täällä käydessään kokeilivat otsani kuumotusta, mutta senkin ovat sittemmin lopettaneet.

Teen itse päivittäin töitä yhden virolaisen ja yhden kreikkalaisen kanssa. Aina iloisina ja auttavaisina he ovat työyhteisön pidetyimpiä. Miksi suomalaiset eivät ole sitä mitä he ovat?, he kyselevät.

Niin, mehän olemme sivistyneitä, tunteensa kätkeviä “skandinaaveja”, emmekä suinkaan suomalaisugrilaisia itkupillejä?

3.11.2005

Ihmisenkokoista kulttuuria

Jos haluat olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin suosittelen käymistä nykykokoisen paperi-HS:n kimppuun.
Aikanaan julistettiin paperittoman toimiston syntyvän tuossa tuokiossa ja lähettävän hautaan koko paperiteollisuuden. Mutta jokaiselle työpöydälle tulikin tietokone ja sen viereen henkilökohtainen printteri. A4- kulutus päinvastoin kasvoi.
Tabloid- mallisessa lehdessä toteutuu siinäkin mystinen "ihmisen mittakaava", käteen sopiva koko. Samoin selittyy kännykän suosio kaikkialla missä on ihmisiä.
Internet täyttää osaltaan ihmisenmittaista loputonta tiedonjanoa. Jotkut lukevat jo sanomalehtensäkin tietokoneen näytöltä.
Ei kirjankaan kuolema ole näköpiirissä niin kauan kuin sen lukemista WC:ssä käsi poskella tai riipputuolissa selällään maaten ei kielletä.
Hesarin lukemista tuulenvireessä ei tarvitse kieltää, koska se on mahdotonta.

1.11.2005

Pohjoismainen yhteistyö kituu

Mitä erilaisimpia pohjoismaisen yhteistyön instituutteja on perustettu sotien jälkeen aivan erityisesti suomalaisten (suomenruotsalaisten?) vaatimuksesta.

Niiden avulla haluttiin vahvistaa henkistä kuulumistamme "länteen".

Nyt rakenteiden keinotekoisuus alkaa paljastua. Mitä virallisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä jää jäljelle kun kaikki katsovat suoraan mannermaalle, Ruotsiin, Venäjälle, Kiinaan ja USA:han?

Pohjoismaisten yhteistyöelinten lisäksi perustettiin 70-luvulla kommunismia vastustamaan mm. EVA, kotimainen "think tank", Max Jakobssonin ja Jaakko Iloniemen putiikki.

Nyt vihollinen on haudattu. Mihin herrat EVAa enää tarvitsevat? Voimat on kerätty uuteen Elinkeinoelämän Valtuuskuntaan, jonka lisäksi on oma tutkimuslaitos Etla.

Mitähän se Ahon puulaaki Sitrakin puuhastelee? Parasta kun tekisi itsensä tarpeettomaksi.

Blogitekstisuositus

Bonnierin ristin ritarit

Kahden totalitarismin välienselvittelyn tuloksena on läntinen ajattelu päässyt irti ns. tekstin kahleista - kaikki mitä voidaan sanoa, vo...