22.4.2006

Kohti menneisyyden haasteita

Elämän aarteet löytää vain laskeutumalla
syvyyksiin. Siellä mihin kompastut on
kätkettynä aarre. Juuri siitä luolasta johon
et uskalla mennä löytyykin etsimäsi.
- Joseph Campbell

Jotkut ovat tainneet tarjota yhden totuuden maljaa Gleggille? Mistä hän ammentaa tietonsa absoluuttisesta Pohjoisesta mallista?
Ehkäpä asialla ovat olleet Brysälään sijoitetut kotimaisen ddrläisen kehumiskulttuurin omaksuneet ulkomaantoimittajat, nuo “lärväkkeet ja märkäkorvat” jotka kansallisena projektina ajoivat komission johtoon puhemiestä, joka toivottaa jumalan siunausta ylemmälleen so. valtion päämiehelle, eikä alamaisilleen “God bless you”, kuten muualla sallittaisiin sanoa, tai “dum spiro, spero” (niin kauan kuin hengitän, on toivoa) kuten italiaano sanoo ?
Vai olisikohan niin, että meidän europarlamentaarikot osallistuvat 1900 -luvun alun kirkkoveneellä menneisyyden kisaan?
Veneen kokassa Pia-Noora pitää hulmuavaa lippua ylhäällä paksu kirja povellaan; Alex, Henrik, Lasse, Esko, Anneli ja Paavo jne. raatavat airoissa, kukin numeroidulla paikallaan. Tahtia huutaa Hän, joka ei ihmisen kanssa puhu.
Valmennuskeskus EVA työstää kotimaassa harjoitusohjeita, kutsuu luokseen ajatuskumppaneita, etsii ulkomailta juniorikumppaneita levittämään ilosanomaa maailman kilpailukykyisimmästä, tuulipukukansan “Perustuslaki-Grundlagen” venekunnasta.
Viimeisimmätkin kanssakilpailijat ovat tosin siirtyneet uusiin yksilölajeihin: Ludmila, Tatjana, Igor valloittavat maailman tenniskenttiä, sievistelevät muodikkaissa asuissaan. Heidän entisille markkinoille designeerattuja paitoja ja housuja tuodaan kasapäin Helsingin Dressmaniin ….ja Tarja&Matti-mallisto menee kuin kuumille kiville….

15.4.2006

Kömpipä kelmi päivänvaloon

Yhtiön hallituksen tärkein tehtävä on huomata milloin toimitusjohtaja on mennyt järjiltään
-tj. Björn Wahlroos Sampo-pankin yhtiökokouksessa Kulttuuritalolla 6.4.06

Erään ruotsalaisen historioitsijan mukaan totaalisen ajattelun mahdollisuus piilee siinä että ihmiset lokeroidaan, ja että he itse hyväksyvät sen.

Johtavien suomalaisten lehtien pääkirjoitustoimittajia näyttää yhä kauhistuttavan pienikin ajatuksenpoikanen poliittisen kentän uudelleen ryhmittymisestä.

Jotakin on siis pyhää: jako ryhmiin, joita lapsenuskoisesti kilpailutetaan keskenään "valituista valituimpien" seuraan pääsemisestä. Syntyy yhteiskunta, jonka koossapitävä voima on kateus, ihmisluonteen kielteinen piirre, kaiken uuden luovuuden vihollinen.

Kukin ryhmä, puolue, muhii omassa luolassaan. Sitä "olmia", joka uskaltautuu ulos ja palattuaan kertoo ulkopuolisen maailman näyttävän hyvin erilaiselta kuin miltä se luolan sisältä katsottuna takaseinälle heijastuu, katsotaan kuin spitaalista. Hänelle sanotaan, että eihän se niin mene kuin sinä kelmi väität, sinä vaan luulet itsestäsi jotakin!

Eikö totaalisen ajattelun torjuminen olekin nimenomaan median tehtävä? Pitäisi päästää parrasvaloihin muitakin ääniä kuin luolasta kuuluvaa murinaa.

9.4.2006

He tekevät sen itse

Ihminen haluaa pohjimmiltaan arvonantoa. Niinpä kenraali kiittää sitä joka on keksinyt arvomerkit ja kunnianosoitukset. Niillä on helppo suomalaista johtaa.
Minä kiitän rahan keksijää. Sillä saa sitäkin mikä ei ole rahalla mitattavissa.
-pankinjohtaja

Mihin tiedonvälityksen kriittisyyden kategoriaan tämä mahtaa kuulua?

Hankenin kasvattaman Björn Wahlroosin nimeä kantavan säätiön kautta myönnetään apurahoja taloustoimittajille.

Johtavien suomenkielisten lehtien -HS, Kauppalehti, Suomen Kuvalehti ja Turun Sanomat- toimittajat ovat jo omat piristeensä saaneet.

Eivätpä taida taloustoimittajat jatkossakaan “heittää ensimmäistä kiveä”?

Onkohan Erkon toimittajakoulua enää olemassakaan?

3.4.2006

Rikkaan ideologia on tulla entistä rikkaammaksi

Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä selvemmin
minusta tuntuu, että elämä aivan yksinkertaisesti
on tarkoitettu elettäväksi
Goethe

Eräs brittimiljonääri on hankkinut 8 %:n osuuden Sampo-konsernista.

Ortodoksisen kirkon isä Mitro oli puolestaan kutsunut sijoitustoiminnasta kiinnostuneita kuulemaan maan johtavaksi talousneroksi sanotun Björn Wahlroosin ilosanomaa, kuten Sunnuntaisuomalainen (Savon Sanomat) viime sunnuntaina kertoi.

"Yhtiö on olemassa vain tiettyä pientä joukkoa ja heidän varallisuutensa hoitamista varten. Yrityksen johdon tehtävä on katsoa, että kalifornialaisille opettajille voidaan maksaa niin hyvät eläkkeet kuin mahdollista", valisti Wahlroos suomalaista yleisöään.

Muuan 1700- luvun ranskalainen valistuskirjailija kirjoitti myhäilevistä, sauva kädessään ja hiippa päässään kulkevista "Halujen Herran" asiamiehistä, jotka yhtäältä puhuvat hyväntahtoisesti syrjäytyneiden puolesta, toisaalta säteilevät julkisuuden parrasvaloissa maallisen vallan haltijoiden vierellä.

Siunauksella on siis vaikutusta! "Nallelandiassa" johtajien palkkoja verrataan usalaisiin, työläisten palkkoja kiinalaisiin.

Enää ei puutu kuin hiljentymiskappeli Halikon kartanon pihapiiristä, niin oltaisiin takaisin 1700-luvulla.

Narratiivi, kertomus

Suomenkielessä esiintyy 1700- luvun perintönä käsite ”vuorineuvos/bergsråd”, jota ei ole muissa kielissa. Vuorineuvostason faktantarkastajia...