18.7.2007

Uusi aika, uudet kujeet

Suomalaiset siirtyivät 200 vuotta sitten yhden hirmuvallasta toisen alaisuuteen Ruotsin kuninkaan menettäessä Suomen Venäjän tsaarille.

Carl Bildtin mielestä tuolloinen valtionhajoaminen synnytti sekä modernin Ruotsin että Suomen suurruhtinaskunnan.

Kansanihmiset oli aina pidetty herttaisen lapsenuskoisina. Oppineina itseään pitävät olivat Suomessa käytännössä kaikki ruotsinkielisiä.

Suomalaisten seitsemien mörökölliveljesten painiskellessa karhujen kanssa Strindberg kävi kirjeenvaihtoa Nietzschen kanssa pyrkien sitoutumaan tiiviisti länteen ja estämään esillä olleen ruotsalaisen filosofian luomisen, koska "se katkoisi siteet mannermaiseen emäpuuhun, joka vain lähettelee siemeniä Pohjolan karuun maaperään".

Mutta miten selviytyy kansanihminen globalisaation tunkeutuessa kotipiiriin? Espoossa on kouluja joissa 60% oppilaista tulee maahanmuuttajaperheistä. Ehkä eksoottista valtiofilosofiaa pitäisikin tarkastella ideologiana, ylhäältä päin asetettuna itsestäänselvyytenä?

Missä määrin nöyrä sokeus, ettenkö sanoisi bysanttilainen viranomaisusko —kansanedustajat hymyilevinä lampaina Lipposen perässä katsomassa sotaelokuvia— vastaa uusiin haasteisin?

Politiikassa voittavat ne, joilla on hauskinta, sanoo Astrid Thors.
Töölönlahden uuden keskustorin nimeksi Maallisen rauhan aukio?

10.7.2007

Konsulit valvovat

Näinä sydänkesän hiljaisina päivinä, jolloin uuden alokaserän astuminen intin harmaisiin täyttää mediat ykkösuutisena, piristää Carl Bildt ajatuksillaan Pohjolan puolesta.
Kun 2009 juhlavuoden valmisteluissa — 200 vuotta valtionhajoamisesta joka synnytti modernin Ruotsin samalla kun Suomesta tuli suurruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuuteen — näemme mikä meitä on yhdistänyt, on vaikuttavaa huomata kuinka paljon siitä on jäljellä, kirjoittaa Bildt.
Kotimaassa on ainakin Jukka Kemppinen hereillä mainioiden kommentaattoreidensa kanssa, joista muuan kehaisee:
Sadepäivän ansiosta pääsee pitkästä aikaa lukemaan Kemppistä & kommentteja kunnolla. Aikamoinen tiiviste tietämystä! Kiitos blogistille ja kommentoijille mielenkiintoisista näkökannoista, informaatiosta ja muutamista hyvistä nauruistakin (satunnaisen lukijan ei kannata ohittaa kommentteja -- elo pitenee välillä kummasti).

Narratiivi, kertomus

Suomenkielessä esiintyy 1700- luvun perintönä käsite ”vuorineuvos/bergsråd”, jota ei ole muissa kielissa. Vuorineuvostason faktantarkastajia...