25.9.2024

Historiaa ilman rajoja

Viime kuun vaihteessa pistäydyin Roomassa hikisenä päivänä Ruotsin kuningatar Kristinan nimeä kantavan aukion Largo Cristina di Svezia puutarhassa "Orto Botanico"- Se sijaitsee keskeisellä paikalla Trasteveressa, lähellä Suomen kulttuurikeskus Villa Lantea.

Turha käynti, mutta tässä mielenkiintoinen, lyhyt Wikipedian katsaus Suurvalta Ruotsin kuningatar Kristinan erikoisesta elämästä,  Googlen englannista kääntämänä:

Christina (ruotsiksi: Kristina; 18. joulukuuta [O.S. 8. joulukuuta] 1626 – 19. huhtikuuta 1689) oli Vaasan kuningasperheen jäsen vuodesta 1632 luopumiseensa vuonna 1654. Hänen kääntymisensä katolisuuteen ja kieltäytyminen avioliitosta johtivat hänet luopumaan valtaistuimestaan ​​ja muuttamaan Roomaan.

Ruotsin kuningatar muistetaan yhtenä 1600-luvun oppineimmista naisista, joka halusi Tukholmasta "pohjoisen Ateenaksi", ja hänelle annettiin Westfalenin rauhassa erityinen oikeus perustaa yliopisto halutessaan. Hänet muistetaan myös epäsovinnaisesta elämäntyylistään ja satunnaisesta maskuliinisesta pukeutumisestaan, joita on usein kuvattu mediassa; sukupuoli ja kulttuuri-identiteetti ovat keskeisiä teemoja monissa hänen elämäkerroissaan.

Hän seurasi isäänsä Kustaa Aadolfia tämän kuoltua Lützenin taistelussa seitsemänvuotiaana, mutta hän alkoi hallita Ruotsin valtakuntaa 18-vuotiaana. Torstensonin sodan aikana vuonna 1644 hän aloitti kuparin liikkeeseenlaskun kokkareina käytettäväksi valuutana. Hänen ylenpalttiset kulutustottumukset työnsivät valtion konkurssiin, mikä aiheutti yleistä levottomuutta. Christina väitteli rauhan puolesta kolmikymmenvuotisen sodan lopettamiseksi ja sai korvauksen. Hän luopui valtaistuimesta serkkulleen Kaarle X Kustaalle ja asettui Roomaan.

Paavi Aleksanteri VII kuvaili Christinaa "kuningattareksi ilman valtakuntaa, kristityksi ilman uskoa ja naiseksi ilman häpeää." Hän näytteli johtavaa roolia teatteri- ja musiikkiyhteisöissä ja suojeli monia barokkitaiteilijoita, säveltäjiä ja muusikoita. Christina, joka oli viiden peräkkäisen paavin vieraana ja vastareformaation symboli, on yksi harvoista naisista, jotka on haudattu Vatikaanin luoliin.

Kaahaus Espalla

  Presidentinlinnan kautta, Pohjois-Esplanadi 32:n katukäytävälle saakka mersu törmäytettiin. HS:n kuva tapahtumasta on epäselvä, mutta puna...