Mitä Italiassa edellä, sitä muualla myöhemmin

HS kävi Italian pääministeri Giorgia Melonin syntyjuurilla Rooman Garbatellassa.

Meloni liittyi 15-vuotiaana italialaiseen paikallispuolueeseen. Miten lähikulttuuri säilyy, sitä olivat tunnetut kirjailijat pohtineet, Italiassa Antonio Gramsci, Ranskassa Albert Camus ja Jean-Paul Sartre, joskin Meloni on korostanut aikaisemmin kirjoittanutta, kommunismista vapaata Benedetto Grocea omana vapausihanteenaan.

Kestävä tunneside syntyy äidin leperrellessä vauvalle keittiön pöydän ääressä ja säilyy 15-vuotiaan luodessa herkkää suhdetta oman kylän poikiin. Tänäkään päivänä nuoret eivät flirttaile enempää Italiassa kuin Suomessakaan englanniksi, vaan omalta äidiltä opitulla tunnekielellä; Ahvenanmaalla ja tietyissä rannikkoseudun taloryppäissä ruotsiksi, sisämaassa suomeksi.

Manuaaliin uskominen on suomalainen erikoisuus, joka kukoistaa tietyissä blogeissa ja presidenttiehdokkaissa. Hjallis Harkimon "Liike Nyt", on "Tärkeintä on liike" Manun lapsi. Eikä ole luettu euroajattelun syntyjuurista, vaan Tuntematonta sotilasta on tankattu.

Etelä-Euroopassa oli ymmärretty – kun kaikkea oli käyty läpi historian yrityksinä olojen parantamiseksi – päädytyn Karl Marxin teksteihin maaomaisuuden mieliä mädättävänä oppina, lopulta sen katastrofaalisesta toteutuksesta annettiin ihmismielelle armoa, ja luotiin uusi mahdollisuus EU, johon Suomessa mentiin laput silmillä ja tupot korvissa.

Olkaa kiitollisia, kirjoitti Kuopion piispa Jari Jolkkonen Savon Sanomissa tässä eräänä päivänä. Ei armoa. Onnea omille olikarkeille. Leikitään kaikkivaltiasta. 

Rooman Capital- radiossa mainittiin suomenkieli latinan ohella Euroopan epäseksikkäimmäksi kieleksi.

Pillupoliisien huolia joiden vuoksi SF -suurlähettiläs pyrkii kokemusasiantuntija Trumpin puheille

Ylipäällikkö valmistautuu kolmanteen maailmansotaan, vaikka markkinoimansa Helsingin Henki on yhä toreissaan. Kiinalaiset ovat kuulema epäilemässa Putinin hyökänneen provosoituna Ukrainaan.

Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua! sanotaan otsat kirkkaina. Milloin muuten koit pillupoliisin hyytävän katseen eka kertaa niskassasi?

- em. on keskustelua Tapio Tuomaalan US-blogissa viimeisen vuorokauden aikana manuaalista toistamistaan toimittavan Jussi Putkosen paasatessa koko iltapäivän Radio Suomessa tutkijoiden kehottavan reserviläisiä olemaan huippukunnossa vuoden kuluttua. 

Tutkijat (vähemmistökielinen raha) ovat siirtyneet katsomosta tapahtumien tuottajiksi säikähtäneinä perinteisiä kansankielisiä sanoja, jotka ovat signaali lopulta myös Suomen muuttumisesta omakieliseksi hallinnoksi jossa kansalla on mahdollisimman kevyet ideologiset rakenteet hartioillaan (muuallakin kuin Ahvenanmaalla), kuten EU:n esi-isät Italiassa olivat asettaneeet tavoitteeksi. 

Hegemoniaa ja pillupoliiseja

16-vuotiaana tulin erään kesäkuun alussa Ylä-Savosta töihin valtiovarainministeriön ala-osastoon juoksupojaksi. Sen toimisto sijaitsi Bottan kulmatalon ylimmässä kerroksessa. Syksyn tullen sain paremmin palkitun homman Maataloushallituksesta. Kävin koko ajan iltaoppikoulua josta kirjoitin yo-lakin. 

Kokoomuksen puoluetoimisto on muuttanut eduskunnan viereen huutoetäisyydelle em. Bottan kortteliin. Aikaisemmin Matti Vanhanen on toiminut Perheyrittäjien johtajana siinä korttelissa. 

Pian tapahtuvaan Koomikon valintaan voisi esittää raakalaismaisiin hyökkäyksiin perehtynyttä Faktantarkistajaa – naantalilaisen Kordelinin muistosäätiön juuri palkitsemaa, onhan poliittisella terrorilla Suomessa pitkät perinteet, joillakin ikäänkuin verissä.

Maataloushallituksen vanhaan taloon Kruununhaan Mariankatu 23:een avattiin joulukuussa Samppa Lajusen saneeraama luksushotelli Maria. Isäni Sonkajärvellä oli kutsumanimeltään Samppa ja äiti Helvi Maria. Meitä lapsia oli 12. Urheilijana tunnettu Samppa Lajunen on tullut uskoon.

Näistä ja muista tapahtumista olen kirjoittanut kaksi BoD-kirjaa Ole se muutos jota etsit (2010) ja Rooma opettaa (2015). Mainitsen puolivakavissani tavoittelevani kirjallisuuden Nobel-palkintoa luottaen yksilölliseen viehätysvoimaan ja omien aistien havaintoihin ihmisten maailmassa, vaikka on vielä niitä, jotka eivät koskaan pyydä eivätkä anna anteeksi ja muutu, koska ovat muokanneet muistin ja todellisuuden vakuuttaakseen olevansa uhri. He puhuvat Suomesta bastionina, sivistyksen sillanpääasemana, jossa "kasakalle ei mitään jätetä". 

Paljon ennen Sanna Marinin naishallinnon vakiinnuttamisen aikoja luin Tikkurilan kirjaston englanninkielisestä hyllystä etteivät naiset ole saaneet yhtään kertaa nimeään tai kuvaansa paksuihin hakuteoksiin jossa esitellään läntisen kulttuurin 2000 vuoden aikaisia ajattelun kehittäjiä. Selitykseksi sanotaan ajattelun kehittämisen olevan niin paljon aikaa vievää puuhaa että kaikki kuvansa hakemistoihin saaneet filosofisen tai uskonnollisen ajattelun kehittäjät ovat elämän mittaisen pohtimisen harmaanuttamia ukkoja (katson itsekin peiliin). Sillä aikaa naisen vaistot ovat ohjanneet huomion perillisten aseman parhaaksi omilla aisteilla nähtävillä olevassa todellisuudessa.

Kirjoitellessani blogeihin en ollut kuullutkaan Maria Petterssonista.