14.4.2023

Omakielisiä suojeluskuntalaisia


HS, ainakin digilehtenä, julkaisi tänään kuvia naisen sukuelimistä.

Tasan viikko sitten kirjoitin Tapio Tuomaalan US-blogissa ihmisen ohjauskeskuksen sijaitsevan korvien, ei jalkojen välissä. Ranskalainen Jean-Paul Sartre havaitsi baarin valomerkin tullessa katseiden kohtaavan toisensa tiskin yli ilman yhteistä kieltäkin. Ihmisluonto paljastui.

Jatkoin, siis viikko sitten, Hesarin ja Ylen löytävän naisten aikakaudella kiinnostavaa jalkovälistä. HBL:ää en ole seurannut, mutta eiköhän siellä soi eri sävelet.

EU-ajalla yhteiskunnat ovat kehittyneet omakielisiksi, paitsi yksi.

Kansankielisten valtakirjaa käyttäneet Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Paavo Lipponen ja Tarja Halonen eivät saaneet lupaa puhua vapaasti, eivätkä vapautta myöskään itse hankkineet, ei liioin Erkki Tuomioja.  

Sdp:tä voidaankin sanoa omistajakielisten suojeluskunnaksi. 

Sanna Marin ei ole mitään kuullutkaan. Iltalehden mukaan hän vietti pääsiäistä Pariisissa, vaikka pelättiin esiin nousevan ihmisluonteen pimeitä puolia kun ranskalaisuudesta puhutaan!

Sopii sitä ihmetelläkin miten taas viikolla Pariisissa paloi kaduilla autoja presidentin eläkeuudistusta vastaan.

Omistajakieliset itse flirttailevat Ranskan kanssa, mutta ”suojeluskuntalaisille” sitä ei sallittaisi. Pimeät asenteet juonnetaan yli sadan vuoden takaisesta sisällissodasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mistä tietää mitä on vapaus, jos ei ole ollut vapaa?

Niin silloin Mauno Koiviston aikana kuin nytkin kulttuurihegemonia kerää voitot samoihin taskuihin.  Lulu Ranne kuiskaa nuotit Riikka Purran...