22.6.2010

Vain muutos on pysyvää

Ilahduin suuresti huomatessani WSOY.n hollantilaisen johtajan olevan kanssani samoilla linjoilla kirjallisuuden muutoksen suunnasta.

Sofi Oksasen paradoksi ääni on Sofin, mutta kädet toisen,  heijastaa nähdäkseni suomalaisen älymystön yleisempää sisä- ja ulkopoliittista paradoksia:  pelkällä olemassaolollaan enemmistöön kuuluvat muodostavat yksilöinä uhan vähemmistöön kuuluville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vanha teksti puree terävästi

Läntisessä ajattelussa kauan vallinneen uskon mukaan ”vuoret järkkyvät ja kalliot halkeilevat” kunnes tiede on selittänyt syyksi maanjäristy...