Kävin viime lauantai-iltana Iisalmen Mansikkaniemen katsomassa monikansallisten sotajoukkojen ähellystä ja tantereen töminää paikallisen teatterin esittäessä 200 vuoden takaista kansallisen identiteetin synnytystuskaa Koljonvirta 1808-näytelmässä.
Aikaisemmin päivällä olin nähnyt ylitsepursuvaa elämäniloa Rönkköjen sukuseuran kokouksen yhteydessä Kuopiossa. Koin siellä olevani Heinäahon kyläteatterin seurassa enemmän omilla juurillani kuin pääkaupungin virallista kulttuuripolitiikka heijastavissa Mansikkaniemen pönöttävissä kulisseissa. Heinäaholaisten riemastuttava huumori heijastaa ihmisen mittakaavaan sopivampaa elävää kansanperinnettä paremmin kuin opetusministeriön propagoima kansallinen "ihmepelastus".
Ehkä vertailussa toteutuu yksi läntisen ajattelun kestävistä totuuksista: se, joka itsensä ylentää, alennetaan?
22.7.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kulttuurin keveyttä ja hegemonian raskautta
Minne huippujournalistit ovat kadonneet, paitsi Saska Saarikoski jonka nimi on pian potkujen jälkeen palautettu HS:ssa päätoimittajien lista...
-
Siitä hetkestä kun Juhani Kahelinin US-blogissa arvelin HS:n vetäisevän kovat piippuun jos väitetään suomalaisten pelastuvan oman äidinkiele...
-
EU-maa on omakielinen turvallinen tila, niinpä Ruotsi on ”paikka” jossa ruotsinkieli on turvassa, Viro on ”paikka” jossa vironkieli on turva...
-
Ylipäällikkö valmistautuu kolmanteen maailmansotaan, vaikka markkinoimansa Helsingin Henki on yhä toreissaan. Kiinalaiset ovat kuulema epäil...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti