Ihminen isolla I:lla

Tämä kommenttini sivuaa nöyrää joulunviettotapaamme:

Eurooppalaisessa kirjallisuudessa on sotien jälkeen muovattu fasistin muotokuvaa.

Se muodostuu vastuullisesta politiikasta: pitää ehdottomasti tehdä niin kuin viranomaiset sanovat; ylikorostuneesta henkilökohtaisesta vastuusta ettei käärme pääse livahtamaan paratiisiin, "isojen poikien kioskille".

Fasisti on olemukseltaan byrokraatti ja hengeltään työnantaja; päättäjä, jonka määrätietoisuus vetää naisia ja "touho-petteri tarjasia" vallan liepeille.

Samoja piirteitä tuotti kommunismi.

Älymystön eksistentialistinen itsekritiikki johti sitten ihmisluonteen paljastumiseen: pitää ottaa realitettina huomioon,että monissa on taipumusta vahvaa johtajaa kunnioittavaan "yli-ihmisyyteen", siksi pitää aina korostaa ensin henkilökohtaista vastuuta, ettei mennä lampaina muiden mukana.

(Talouselämä-lehti otsikoi viime viikolla saksalaisyhtiön suomalaisesta naisjohtajasta: Ihminen isolla iillä!)

Hiljennyn hetkeksi, jos maltan.