Nimi on enne

Minua sonkajärveläislähtöisenä ilahduttaa huomata paikallisen tuntemuksen päässeen mukaan viimepäivien shokkiuudistusten valmisteluun.


Parisen vuotta sitten Sitran organisoiman massiivisen "Elinvoimaa etsimässä" think tankin loppupalaverissa olivat edustettuina niin Rönköt, Tarja Halonen kuin Janne Gallen-Kallela-Sirenkin. 


Raportin kirjoittamiseen osallistuneen Teppo Turkin nimi tuo lisäksi mieleen Sonkajärven seurakunnan osapäiväpastoriksi viime vuosiksi Hämeestä lähetetyn Osmo Turkin.

Joulunseimi

Jouluseimi Pietarin kirkon edessä 25.1.2012

Mikä sopisi eurooppalaisen ajattelun symboliksi? Vatikaani ja yleisemmin Italia ovat sellaiseksi valinneet seimen, uuden elämän syntymisen ihmeen kunniaksi. Reilu viikko kuvasin seimen Pietarin kirkon aukiolle rakennettuna. Ilmeisesti se on siinä ollut joulusta saakka.

Pekasta ja Antoniosta ei oltu kuultukaan.

Ken astuu Iisakin kirkkoon Pietarissa, tajuaa olevansa Euroopassa. Eurooppa on yhtä kuin kristinuskon historiaa; naisen ja miehen suhde. Pietarissa ei katsota hyvällä homouden nostamista kansakunnan kaapin päälle esikuvaksi murroikäisille. Kuten ei Roomassakaan, eikä Pariisissa tai Tukholmassa.

Omatunto putipuhtaaksi

Miksi niin moni vasemmistoälykkö suosii Haavistoa? Omatunto kolkuttaa, koska sukujuurissa on niitä jotka olivat vallassa silloin kun homoja vainottiin natsi-Saksassa. Tällaisia ratkon pilvien päällä, Norwegian.comin lennolla Roomasta Helsinkiin. Kehuvat tarjoavansa ilmaista nettiyhteyttä uranuuurtajana lentokoneessa. 
--------------
Maan matosten pariin ehdittyäni huomaan omatunnon höpöttävän Hesarissakin jonka ideologiatoimituksen pääksi on kutsuttu sodanaikaisen maalaisliiton johtajan pojanpoika.

Villa Lante, Suomen kulttuurikeskus, näkyy taustalla mäen päällä, keskellä Roomaa.

Ikuisessa kaupungissa

Hyvä täällä on tallustella ilman pipoa pitkin Rooman katuja.

Ihmisarvo voittaa

Poistuu vahva kähmyrikaarti-Claes Andersson, E Rehn, lipponen, väyrynen-vapaus on väkevä voima. Kortit jaetaan uudestaan, kuten Italiassa vanhan konsensuksen romahdettua.

Hullujen hommia

  Suonenjokelaisen facebook-kaverini Tarja Pöyhösen mielestä ”maailma on tullut ihan hulluksi (enkä tarkoita nyt vaaleja, pressanvaalit ovat vielä ihan terveestä päästä tähän verrattuna)! Isät ja äidit murhaavat perheitään ja se on jotenkin ymmärrettävää! Samaan aikaan sähköstä on tullut rajallinen hyödyke, jota saa vaan hyvällä tuurilla pistorasiasta". 


 Ehkä voisimme porukalla kirjoittaa Jan Rossin -sukunimi viittaa kirjallisiin piireihin?- kanssa avainromaanin rakkaudesta; siitä kuinka raha kompensoi intohimon puutteen jos toisen kieli tuntuu historiallisista syistä olevan rahan peukalon alla? Sellaistahan on tässä rumien hallitsemassa vähemmistöjen paratiisissa kauan kaivattu. 


 Kauan vielä sen jälkeen kun uusi isäntä on Mäntyniemeen asettunut, pohditaan miten presidenttiehdokkaiksi juuri nämä valikoitiin. Muutkin kuin tunnetut kansalliset demokraatit Ilkka-Christian Björklund ja Claes Andersson ovat hyvinkin saattaneet pitää kielikysymystä keskeisenä, kun ovat olleet pitkässä juoksussa Pekka_Haavistoa valmentamassa suurta tulevaisuutta varten. Tähtäin lienee sittenkin kuuden vuoden päässä, eikä olisi ihme jos hänet sitä ennen kruunattaisiin rauhannobelistiksi Martti Ahtisaaren manttelin perijänä. Siihenhän tarvitaan lähinnä legendaarista pohjoismaista yhteistyötä. 


 Joka tapauksessa avoimuus ja demokratia näistä asetelmista ja perässähiihtämisestä hyötyvät.

Mukavia ehdokkaita

Äskeisessä Arto Nybergin haastattelussa Tarja Halonen, listatessaan mielipidevaikuttajia, mainitsi ensimmäisenä papit, vaalikoneita lainkaan mainitsematta. Toisaalta jokainen joka on kerrankin toiminut vaalitoimitsijana, tietää kuinka arvostavasti suomalainen kansanihminen suhtautuu oikeuteensa käyttää demokraattiseksi kokemaansa valtaa. Kun kolmannes äänestäjistä yhä hapuilee ja kyselee ketä äänestää, niin miten arvioida luterilaisen kirkon pappien verkoston (ns. lapsenuskoisten) vaikutusvaltaa kansanihmisiin, kun tarjolla on ehdokas, jonka valinta toisi puolustusvoimille katolisen ylipäällikön, tai toinen joka ehkä saisi homot hyppimään sankarihaudoilla?
---------------
  Mukavia kavereita nämä ehdokkaat ovat kaikki. Ei ensimmäistäkään häirikköä. Jokainen on pelastettu ”jättiläisen löyhkäävän hengityksen varjosta”, kuten voisi sanoa Carl Bildt’n mainostaman Krister Wahlbäckin kirjan nimeä soveltaen. Ehkä Erkki Tuomioja jälleen kerran kehaisee auttaneensa nimenomaan Pekka Haavistoa kansainvälisen uran alkuun mennessään viikon päästä tapaamaan Bildt’iä.
----------------
  Bottan kulmilla päämajaansa pitävän Perheyrittäjien tj. Matti Vanhasen puolustuspuhe Paavo Lipposelle korostaa miten sodan uhan väistyttyä valta on yhä selvemmin sillä, jonka peukalon alla on raha (ja Suomessa tietysti myös kieli). Perheyrittäjien liiton perustajien esilläpitämä työnimi Suomalaisen omistamisen neuvottelukunta SONK, tuo erehdyttävästi mieleen samanaikaisen sos.dem. opiskelijajärjestön SONK:in. Muistan omilta ministeriövuosiltani kansaliapäällikkö Bror Wahlroosin -ministereitä tulee ja menee, mutta virkamiehet säilyvät!- puolileikillisen tuhahduksen demareista hyödyllisinä idiootteina.