Viime huhtikuussa kävelin pari kilometriä pitkin Välimeren rantaa Pier-Paolo Pasolinin muistomerkille. Hänet oli murhattu yöllä 1.- 2. marraskuuta 1975 Ostian rannassa oman autonsa yli ajamana.
Italialainen uutistoimisto RaiNews.it kertoo tänään, että Pasolinin kuolema lähes 50 vuotta sitten saattoikin liittyä työn alla olleen filmin varkauteen. Antimafian komissio tutkii olisiko Pasolini mennytkin sovitusti Ostian rantaan saamaan häneltä varastetun filmirullan haltuunsa, joten murha liittyisi laajempiin Maglianan koplan operaatioihin.
Kirjoittaminen oli Pasolinille yksi ihmiskunnan vanhimmista keksinnöistä ja keskeinen kansalaistaito. Onhan läntinen kulttuuri kirjallista kokemuksen siirtoa sukupolvelta toiselle.
Kirjoitettu teksti pysyy, päinvastoin kuin puhuttu sana joka tulee ja haihtuu. Uudet välineet - blogit ja BoD - hallussa maalaistenkaan ei enää tarvitse vaieta `pyhien pidoissa'. Luovuuden kukkiessa valta ja arvostus siirtyvät uusille ajattelijoille. Sukutaustan merkitys vähentyy. Korkea asema ja peritty viisaus kuihtuvat.
Brutaali sotakieli paljastaa kielen korruption `näköalapaikalla´ USA:n aseteollisuuden silmänä ja korvana.
RaiNews.it Googlen suomennos:
Antimafia Pasolinista: hypoteesiyhteys murhan ja hänen elokuviensa varkauden välillä
Käsikirjoittaja ja ohjaaja olisi mennyt Idroscalo di Ostiaan, jossa hänet myöhemmin tapettiin saadakseen heidät takaisin.
Se voi liittyä joidenkin hänen elokuvansa "Salò tai Sodoman 120 päivää" kohtausten alkuperäisten elokuvien varastamiseen, Pier Paolo Pasolinin kuolemaan, joka tapettiin yöllä 1. ja 2. marraskuuta 1975. Näin luemme. Parlamentin mafian vastaisen komission raportissa, joka yhdistää varkauden kirjailijan murhaan, josta Pino Pelosia, joka tunnetaan nimellä "La Rana", syytettiin.
Elokuva oli tuolloin vielä tuotannossa, ja komission kuulemistilaisuudessa paljastuneiden tietojen mukaan Pasolini "on voinut mennä Idroscalo di Ostiaan hakemaan elokuvaa". Tässä hypoteesissa komissio lisää, että "merkittävät rikollisryhmät", kuten Banda della Magliana, olisivat osallisena rikokseen.
Komission toimittamassa raportissa täsmennetään myös, että lähes puoli vuosisataa salamurhan jälkeen "oikeudelliset ratkaisut näyttävät nyt täysin epätodennäköisiltä, mutta historiallisesta näkökulmasta on hyödyllistä, että murhan motiivia ja menetelmiä koskeva tutkimus Pasolinin kuoleman aiheuttanut aggressio, jota kumpaakaan ei koskaan selvitetty, otetaan lopulta huomioon tutkintakomission toiminnan tuloksena syntyneiden, vaikkakin alkioiden havaintojen valossa.
On myös korostettava, että on tehty tutkivaa journalismia koskevia tutkimuksia, jotka ovat "tuhottanut lopullisesti alkuperäisen hypoteesin, jota valitettavasti tuolloin tukivat tiedotusvälineet ja eräät tuomioistuimen päätökset, joiden mukaan kirjailijan murha oli vain traaginen seuraus seksuaalinen kohtaaminen, joka johti yksittäisen henkilön, nimittäin Pino Pelosin, välittömään pahoinpitelyyn."
