9.3.2022

Mieli mustana sodasta

Iltapäivälehdet taistelevat ilmatilan herruudesta tuorein voimin kummankin rekrytoitua syyspuolella avoimella haulla kymmenisen uutta ”tutkivaa journalistia” HS:n puolustaessa asemiaan useilla sivuaukeamilla Ukrainan puolesta.

Poliitikot, jotka eivät uskoneet Stalinin kansallisuus-politiikkaan kielipakkoineen, joutuvat ihastellessaan omakielistä Viroa pohtimaan turvallisuutta uudesta lähtökohdasta, onhan pellon pientareella asteleva talonpoika aina ollut omakielinen, kuten tiedämme historiallisesti myös Ruotsista.

Naiset tulevat perässä, eikä sitä pysty estämään kukaan eikä mikään.

Historian kasaama kuonakuorma harjautuu sitä keveämmäksi mitä ohuemmat ideologiset hallintorakenteet ihmisillä on yläpuolellaan. 

Italian vanhojen kaupunkivaltioiden perinteet ovat ohjanneet Eurooppaa rauhan tielle sen jälkeen kun yksi-isäisen läntisen ajattelun kaksi velipoikaa - kristityt ja juutalaiset- olivat joutuneet ankaraan perimyssotaan ääripisteenään holocaust. 

Muutosta vauhditti marxismin itsemurha eurokommunismin erotessa Moskovan edustamasta historiallisesta materialismista. Ilmatilaa kevensi  taivaallisen auktoriteetin maallisen edustajan siirtyminen kansan parista pysyvästi Vatikaaniin.

Virhearviot syntyvät siitä, että ajattelun vinoumalla varustetut ihmiset eivät osaa korjata omia vinoumiaan. Viimeisenä muutoksen tielle joutuu Suomi-Finland. Pakon edessä. Ei auta Timo Vihavaisen puhaltelu pistoolin piippuun Googlen hakukuvassa.

”Tulevaisuuden luomiseksi ei ole mitään muuta kuin unelma.” Victor Hugo

ps. meni pari päivää ja Sanna Marin nähtiin Tallinnassa! Ja kun kahdentuhannen kilometrin päässä alettiin ampua, ylipäällikkö lennähti Amerikansedän kainaloon.

Kaahaus Espalla

  Presidentinlinnan kautta, Pohjois-Esplanadi 32:n katukäytävälle saakka mersu törmäytettiin. HS:n kuva tapahtumasta on epäselvä, mutta puna...