Saksalainen filosofi Hannah Arendt käytti osuvaa luonnehdintaa, kun hän selitti, että valtava pahuus ja tuhoavat joukkoliikkeet eivät tarvitse levitäkseen läpeensä pahoja ihmisiä vaan jokapäiväistä piittaamattomuutta ja kyseenalaistamatonta tottelemista. Arendtin mukaan paha kertyy ja kasvaa "pahuuden arkipäiväisyydestä".
Ilmiöstä saa viitteitä – kuten luonnehdinta antaa ymmärtääkin – jokapäiväisessä elämässä. Suomalaisille näyttää olevan vaikeaa puuttua, katkaista piittaamattomuus. On helpompaa katsoa muualle.
Me syrjäisemmillä Kekkosen seuduilla kasvaneet emme voineet aavistaa kokevamme tulevaisuutta, jossa saa pelätä kansankielisen kulttuurin tulevan haudatuksi elävältä, omistavan skandinaavisen rakkauden alle, laitettaessa Suomea kuntoon.
Ehkä pää tulee vetävän käteen Olli Immosen, Reijo Tossavaisen ja Teuvo Hakkaraisen tuumaillessa kannattiko lähteä herrojen kanssa marjaan.
