6.2.2009

Demokratia ei kasva puussa



(mänty synnyinkotini Sonkajärven Punapellon pihasta.
Talon pääty kuuluu samalla paikalla nykyisin siajitsevaan Finndomon talotehtaaseen)



Antti Kaikkonen varmaankin muistaa keskusteluni hänen kanssaan Isossa Omenassa jonkin edellisen vaalin alla?

Samoja murheita kävin sittemmin purkamassa Jarmo Korhoselle puoluetoimistossa.

Silloin olin, ja olen yhä hämmästynyt miten sukkelasti kokoomus imaisi vaaliteemoihinsa niitä "korva kuuntelee" teemoja, joita minäkin olin pitänyt moderneina eräissä nettifoorumeissa.

Demokratian ymmärrän niiden aatteeksi joiden mielestä ihmisen pitäisi voida menestyä omilla henkilökohtaisilla kyvyillään kun taas konservatiivit pohjaavat perittyyn asemaan tai omistukseen. Keskustassa lienee molempia suuntauksia?

Köyhän asiasta puhumisen on koettu loukkaavan konservatiivien tunteita. Pitäisikö siis uudistaa puhetapoja: puhuttaisiinkin köyhän asian sijaan ihmisarvosta, siten että se kuuluu jokaiselle.

Niin maalaisella kuin kaupunkilaisellakin on ihmisluonto ja tämä ihmisluonto, joka samalla on ihmisen idea, on kaikilla ihmisillä.
Puhetapojen uudistus voisi johtaa demokratian kehitysprojektiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Bonnierin ristin ritarit

Kahden totalitarismin välienselvittelyn tuloksena on läntinen ajattelu päässyt irti ns. tekstin kahleista - kaikki mitä voidaan sanoa, vo...