5.4.2008

Intellektuelli Mäntyniemeen

Olisiko parissa kommentissa viritelty "Kemppinen presidentiksi"-kampanja saamassa bloggaavasta ministeri Stubbista haastajan?

Kansan on arveltu ansaitsevan seuraavalla kerralla intellektuellin Mäntyniemeen - sinänsä oiva muotoilu tuo "intellektuelli", sillä on vaikea tulkita sen loukkaavan ketään entisistäkään viranhaltijoista.

Kumpikin blogisti on epäilemättä oman isänsä poika, mutta paljon vähemmän Karjalan ukkinsa. Semmoinen kai on ihmisluonne: jokainen sukupolvi luon oman tietoisuutensa, vai kostetaanko sittenkin neljänteen polveen koska niin on isossa Kirjassa sanottu, ja eihän lapsenuskoinen muuta voi kuin totella.

Jotakin suomalaisen kulttuurin poikkeuksellisesta julmuudesta, vai pitäisikö sanoa epätavallisen herkästä korvasta kuulla kansan toivomuksia, on valtioneuvosto päättänyt järjestää Seppo Kääriäisen aloitteesta suuren seminaarin 1918 "eliitin onnenpäivistä" ettei unohtuisi missä kuljimme kerrran.

Kysyisikö Jukka Kemppinen radio-ohjelmassaan Kjell Westöltä miksi ihmeessä sellainen, jolla ei voi olla pienintäkään omakohtaista kokemusta noista kaukaisista asioista, jaksaa penkoa historian kuonakasaa? En millään jaksa uskoa että kysymys olisi pelkästään kirjailijan taiteellisesta kunnianhimosta, vaan mieluummin säätiöidystä kulttuurin raskaiden kaulaketjujen kantamisesta.

Luulisi riittävän kunhan yliopistoissa tutkitaan.

Ei kommentteja:

Blogitekstisuositus

Bonnierin ristin ritarit

Kahden totalitarismin välienselvittelyn tuloksena on läntinen ajattelu päässyt irti ns. tekstin kahleista - kaikki mitä voidaan sanoa, vo...