ASENNE ON KAIKKI KAIKESSA

Viime vuosisadan suurin keksintö oli se, että mielemme asenne ratkaisee elämänlaatumme, eivät olosuhteet. Menikö perille? Asenne, negatiivinen tai positiivinen, on energiaa, joka vaikuttaa elämänlaatuumme, eivät olosuhteet. Entä tuuri? Pah! Silkkaa humpuukia! Joko ymmärsit? Hyvä!
- Harvey Cohen

Se, että emme uskalla,
ei johdu siitä, että asiat ovat vaikeita.
Asiat ovat vaikeita siksi, että emme uskalla.
- Seneca

Olemme sitä, mitä toistuvasti teemme.
Erinomaisuus ei siis ole teko vaan tapa.
- Aristoteles

Äitini sanoi minulle: "Jos sinusta tulee sotilas, pääset
varmaan kenraaliksi. Jos sinusta tulee munkki, niin
pääset vielä paaviksi." Mutta minusta tulikin maalari
ja minä päädyin Picassoksi.
- Pablo Picasso

Joka on kaikkialla, ei ole missään.
- Seneca

Missä pelko, siinä tehtäväsi.
- Carl Jung

Ellei toivo mitään, ei koskaan saa selville, mitä on
toiveiden tuolla puolen
-Klemens Aleksandrialainen

Ota selvää millainen olet,
ja ole sellainen.
- Pindaros

Saat onnen ja menestyksen anteeksi vain
jos jakelet niitä avokätisesti
- Camus

Uusia mielipiteitä aina epäillään ja tavallisesti myös
vastustetaan, ja syyksi riittää vain se, että ne eivät ole
vielä yleisiä mielipiteitä
-John Locke

En ikinä anna periksi, sillä ennen kuolemaani
saatan saada onnenpotkun.
-Thomas A. Edison

Kuka voi saavuttaa
ONNISTUMISIA NYKYAIKANA?
* Se, joka keskittää voimansa yhteen tiettyyn asiaan.
* Se, joka perinpohjaisesti ottaa kaikesta selkoa.
* Se, joka panee koko voimansa ja itsenäisyytensä työhönsä
eikä vain uneksi.
* Se, joka yhtä hyvällä mielellä kestää työnsä okaat kuin
ruusutkin.
* Se, joka ei aseta itselleen vain korkeita ihanteita,
vaan toteuttaa ne myös elämässään.
* Se, joka aina pienentää kaikki vaikeudet.
- O.S. Marden

OSAANKO AUTTAA AIDOSTI?
Jos haluan johdattaa henkilön kohti määrättyä tavoitetta, täytyy
minun ensin paikantaa missä hän on ja aloittaa sieltä. Se joka ei
tätä taida pettää itseään luullessaan voivansa auttaa muita.

Auttaakseni jotakin täytyy minun tietenkin ymmärtää enemmän
kuin mitä hän tekee, mutta ennen kaikkea minun täytyy
ymmärtää mitä hän ymmärtää. Ellen sitä osaa, niin ei auta
vaikka pystyisin ja tietäisin enemmän.

Jos kuitenkin haluaisin näyttää kuinka paljon osaa, johtuu se
siitä, että olen turhamainen ja ylpeä ja oikeastaan haluan
tuon toisen ihailevan itseäni sen sijaan että auttaisin häntä.

Aito auttamishalu alkaa nöyryydellä sen edessä, jota haluan
auttaa ja tällöin minun täytyy ymmärtää että auttaminen ei ole
sitä, että haluaa hallita, vaan sitä että haluaa palvella. Ellen
tähän pysty, niin en myöskään voi auttaa toisia.
- Sören Kirkekaard

Jokaisella meistä on lahjoja. Harvinaista on sen sijaan uskallus seurata lahjaansa siihen tuntemattomaan minne se vie.
- Erica Jong

Hyvin sanottu on valmiiksi mietitty

• Mikä ei tapa se vahvistaa (Camus)
• Muutoksentekijät eivät usko ihmeisiin (Nietzsche)
• Julkilausumaton totuus muuttuu myrkyksi (Nietzsche)
• Ihminen ei mitään niin paljon pelkääkään kuin uuden sanan sanomista, uuden askeleen ottamista (Dostojevski)
• Se, joka ei osaa tehdä selkoa viimeksi kuluneesta 3000 vuodesta, elää kädestä suuhun (Goethe)
• Se, jolla on hallussaan selkeät käsitteet, voi käskeä (Goethe)
• Tulevaisuuden ennakoiminen on samaa kuin yrittäisi hypätä oman varjonsa yli (Arendt)
• Filosofia ei ole tiedon etsimistä, vaan käsitteiden määrittelyä (G.H. von Wright)
• Byrokratia, so. juristien ja teologien liitto, näivettää kielen, kun taas runoilijat elvyttävät sen (Schopenhauer)
• Tasavallat tuhoutuvat luksukseen, kuningaskunnat köyhyyteen (Montesquieu)
• Sinne missä on uskonto, on helppo perustaa armeija (Macchiavelli)
• Politiikka ei ole uskontoa, jos se on, se on inkvisitiota (Camus)
• Onhan minulla isänmaa: ranskankieli (Camus)
• Kieli on olemisen talo. Siinä talossa ihminen oleskelee. Ne, jotka ajattelevat ja jotka luovat sanoillaan, ovat tämän kodin suojelijoita (Heidegger)
• Ajatukset ovat tullivapaita (Luther)
• Saan kauan nauttia mä kansan kiitosta kun sen parhaat tunteet lauluin, säkein herätin, kun aina pelkäämättä puolsin vapautta ja säälin langenneitakin (Pushkin)
• Ihmisten väliset erot johtuvat siitä, mitä he tekevät sillä, mitä ovat saaneet eikä siitä, mitä heille annetaan (Mandela)
• Se, joka vaikenee, tiedostaa välittömät etunsa; kun taas se joka puhuu, tiedostaa omat oikeutensa (Sartre)
• Tarpeettomat lait vahingoittavat tarpeellisia (Montesquieu)
• Uskonto on ihmiskunnan lapsuuden filosofia, joka uusiutuu jokaisessa lapsuudessa (Gramsci)
• Sinulla on oikeus olla väärässä. Anna kuulua itsestäsi. (tuntematon)
• Joskus uuden aloittaminen edellyttää pesäeroa vanhaan (tuntematon)
• Tietämättömyys - ei joutilaisuus - on kaiken pahan äiti. (Tuntematon)
• Älä matki. Keksi jotakin uutta (tuntematon)
• Mikä on sinussa inhimillisintä? Säästää toinen häpeältä (Nietzsche)
• Johtavan päivälehden kulttuurisivut ja pääkirjoituspalstat sopivat hyvin luettavaksi avotulen ääressä iloisessa seurassa runsaan kossuannoksen saattelemana (tuntematon)
• Emme halua tulla valkoisiksi; haluamme tulla siksi mitä olemme (Mandela)
• Kansallisen filosofian kehittäminen merkitsisi irtaantumista mannermaisesta emäpuusta joka vain lähettelee siemeniä Pohjolan karuun maaperään (Strindberg)
• Vahva on se johtaja joka antaa pienelle itsenäisyyden (tuntematon)
• Isänmaallisuudella elämöiminen on pelkuruutta. Nykyiset johtajat eivät menneisyyden urotöistä itselleen kunniaa saa, vaan heidän on tehtävä omat suuret tekonsa. (S. Johnston)
• Jotkut ymmärtävät kuinka rikkaita ovat, vasta sitten, kun rikkaat varastavat heiltä (Nietzsche)

teesit oveen

Perehdyttyämme nettikeskusteluissa meitä kehittyneempien EU- kulttuurien kokemuksiin olemme tulleet vakuuttuneiksi, että suomalaista ajattelua vaivaavat asenteet, jotka ovat syntyneet menneessä ajassa, täysin erilaisissa olosuhteissa, vastauksina silloisiin ongelmiin.

-Niinpä vaadimme yksilöille oikeutta luoda omaa identiteettiänsä vapautta, valintoja ja vastuuta inhimillisten pyrkimystensä korkeimpina päämäärinä kunnioittaen

Tietoisina siitä, että vahva on se joka antaa pienelle vapauden, puolustamme viimeiseen mieheen suomenruotsalaisten, samoin kuin muidenkin vähemmistöjen, oikeutta omaan rikkaaseen kulttuuriinsa

- Niinpä haluamme edistää kaikkinaista läpinäkyvyyttä siten että yhteiset säännöt perustellaan ihmisjärjellä ja siihen perustavan tieteen tuloksilla, sillä ei ole saatavissa mitään varmuutta ihmisjärkeä korkeampitasoisen ajattelun olemassaolosta, eikä liioin ole olemassa ylempiä eikä alempia kulttuureja; on vain olemassa kulttuureja jotka ovat erilaisia.

Käytännön toimenpiteinä toteutamme siviilivastarintaa kuten suuret eksistentialistit Gandhi, Havel, Saharov, Martin Luther King, Mandela -todelliset uudistajat ja esikuvamme-ovat tehneet, saaden aikaan jotakin mitä monet muut eivät osaisi edes kuvitella; osoittaen, että ihmisten väliset erot johtuvat pikemmin siitä mitä he tekevät sillä mitä ovat saaneet, eikä siitä mitä heille annetaan

Emme ole ruotsalaisia, emmekä tule venäläisiksi, olkaamme siis eurooppalaisia!

Yksityisen kokemuksen kautta yleisempään

Ihmismieli on niin kovin valikoiva.

Vuoden 1995 Hämeenlinnan junamatkoiltani muistan parhaiten tapauksen kun yksi hörhelö yritti silmieni edessä pölliä toisen matkalaukun.

Siihen aikaan esillä olleesta valtiosihteeriasiasta muistan pääministerin sihteerin innostuksen soitettuani hakemukseni perään. Meinasi puolileikillään hakea itsekin, olihan hän sentään nähnyt ja kuullut yhtä ja toista, epäilemättä enemmän kuin entinen lähettipoika; tiedä vaikka olisi ratkonut tiedon kohtaloita; ruksannut monenako kappaleena dokumentti painetaan ja kenelle se jaetaan.

IS:sta muistan lukeneeni vähän myöhemmin kaikkien ministereiden sihteerien (16 kpl) pidennetystä viikonloppumatkasta Roomaan. Mikäs siinä, panevathan jotkut lehteen ilmoituksenkin käytyään ikuisessa kaupungissa.

Missähän tosiaan olisinkaan jos olisin tyytynyt hörähtämään puolustuskannalle aina kuullessani epäiltävän Lipposen tai Halosen henkistä suuruutta?

Sinänsä ironista, että minulla, joka olen aina ja kaikessa pyrkinyt soveltamaan iltakoulun opettajaltani saamaani elämänohjetta olla vertailematta itseäni toisiin vaan yrittää kehittää omia juttuja, ja olen siksi ollut mahdollisimman hienotunteinen muiden sekä yksityiselämän että urasuunnittelun suhteen, ei olisikaan vastavuoroisesti oikeutta omaan yksityisyyteni ja omiin unelmiini?

Milan Kunderan mukaan kommunistit pyrkivät rikkomaan ihmisen yksityisyyden rajat; jokaisen piti olla näkyvillä, kenelläkään ei voinut olla salaisuuksia "kommuunilta". Oikeutta yksityisyyteen hän taas pitää läntisen sivistyksen arvokkaimpana ominaisuutena.

Entä jos elettäisiinkin DDR:ssä? Olisin vissiin jo kauan ollut "ladattavana". Jos siellä ajatteli omalla päällään, alettiin psykologisoida: missä ja milloin "valtiosihteerin" sielu oli vammautunut?

Junien aikataulut olisivat löytyneet rekistereistä, mutta sieltä ei olisi löytynyt laukun pöllimistä! Eikä sitä, miksi "valtiosihteeri" yhä pohtii tuon tyypin nähdessään, että ainakin ulkoiselta olemukseltaan hän on selviytynyt kylmässä maailmassa melko hyvin, päinvastoin kuin muuan Tallinnan reissulta tuttu Pekka, joka on jo ajat sitten haissut aseman nurkalla ulosteissaan.

Sen sijaan rekistereistä saattaisi hyvinkin löytyä lehtileike oikean valtioneuvoksen, joka on sivumennen sanoen käynyt koulua kunnan antamissa kengissä ja nähnyt ylävartalo paljaana pakkasessa hikoilevia työmiehiä ojaa kaivamassa- vinkin työtä hakeville: laivoilla on jatkuvasti vapaana siivoojanpaikkoja!

Ei olisi ekakerta jos hyvään virkaan valittu tulkitsisi kaiken johtuvan omasta briljantista ainutlaatuisesta älyolemuksestaan, siis se mikä on minun, on minun; mutta se mikä on muiden, esim. ns. puolisolisä, jota maksetaan koska puoliso ei yleensä saa kohdemaassa sopivaa työtä, vaan tulee mukana koti-isänä/rouvana, siitä nautittaisiin yhdessä.

Taakan kantamisessa toimisin ehkä päinvastoin: jos riskit olisivat realisoituneet, esim. tavoiteltuani taivaita, en niitä viitsisi juuri muistella, vaan jakaisin mahdollisimman laajan porukan kanssa; muiden riskit taas johtuisivat heidän tyhmyydestään.

Mutta mistä noita taakankantajia löytäisin? Syyllisyydentunnehan syntyy vain sellaisen mielessä, jonka omatunto herää, kun sitä kolkuttaa. Entisessä maailmassa riitti kunhan pelotteli jumalien kirouksella. Nyt ei ala hattu kiertää vaikka manaisi "pääkonttorista" käsin.

Kannattaisiko katsoa peiliin? Siinä se on kaikki. Ihminen ihmisten maailmassa.

Tosieurooppalaisia

Pohjanmaalla on pitkät perinteet aina Kokkolan kirkkoherra Chydeniuksesta nykypäiviin saakka papillisesta ajattelusta yhteiskunnallisen ajattelun korkeimpana asteeena. Mutta se on vanhaa ja juuri se on historian saatossa muuttunut!

Vanha synnytti ääripisteenä asenteen, jolle oli ominaista mm. ehdoton kuuliaisuus esivallalle, nöyryys tulla kutsutuksi valituista valituimpiin, ehkä peräti valtion virkaan.

Alttius meni niin pitkälle että poliittiset himot syrjäyttivät inhimilliset tunteet: vakoiltiin naapureita ja paljastettiin omia vanhempia.

Kehittyneempi ajattelu:

Ei mennä näkymättömän selän taakse, eikä leikitä Jumalaa maan päällä, vaan kannetaan henkilökohtainen vastuu omista valinnoista. Eletään ihmisinä ihmisten maailmassa; kukaanhan ei esim. ole pudonnut taivaasta virkaan, eikä syntynyt neitsyestä ilman sidonnaisuuksia omaisiinsa.

Mutta samaan aikaan kun suomenruotsalaiset nauttivat kyläjuhlissaan iloisesta yhteisöllisyydestään tarpovat kymmenet tuhannet suomenkieliset jälleen kerran Pohjanmaan lakeuksilla herätysjuhliinsa kiittämään näkymätöntä kättä olemassaolostaan.

Ranskalainen historioitsija Braudel onkin osuvasti kirjoittanut että uskonnon mukanaan tuoma nöyryys on ensiksi menettänyt otettaan sieltä minne se ensiksi oli tullutkin: etelän ja mannermaan metropoleissa; viimeksi ote höltyy sieltä minne se viimeksi oli saapunutkin: periferiassa.

Globalisaatio on taitolaji

Se, mitä Pohjolassa tapahtui naapuriyhteistyön nimissä kauan sitten, tapahtuu nyt globalisaation nimellä maailman laajuisesti.

Suomihan oli kauan halpatyövoiman maa. Puuvillatehtaat tulivat 1800-luvulla, esim. Finlayson Tampereelle, Euroopasta halvan naistyövoiman perässä jalostamaan muualta tuomaansa raakapuuvillaa.

Pietarin vetovoima houkutteli muutakin teollisuutta. Ulkomailta tultiin syrjäiseen mutta edullisen raaka-aineen Suomeen perustamaan laivatelakoita, rautaruukkeja, sahoja ja tekniikan kehittyessä muuta puunjalostusta. Näin syntyivät mm. nimet Enso, Gutzeit ja Wahl (nyk. Ahlström).

Osin yritteliäisyys perustui ns. sisäpiiritietoon, jota hyödyntäen syntyivät Wärtsilä, Nokia, Kymi ja monet muut yhtiöt suomenruotsalaisten virkamiestahojen ja rahoittajien yhteistyönä. Samalla tavalla pääsi taloushistorian lehdille myös Ilomantsin apteekkari Serlachiuksen nimi, jonka pojan perustama yhtiö kasvoi valtakunnalliseksi puunjalostajaksi.

Rakennettiin rautatie Pietarista periferiseen Helsinkiin, kaivettiin Saimaan kanava ja avattiin vilkas rahtilaivaliikenne Savon ja Pohjois-Karjalan perukoilta mannermaiseen Pietariin. Vietiin sahatavaraa, voita ja tervaa; tuotiin suolaa ja siirtomatavaroita.

Siihen aikaan postia kuljetettiin hevospelillä. Samalla etanan nopeudella saapui tieto uusista markkinoista ja halvasta työvoimasta. Kaiken suunnittelu vei vähintään vuosia. Tänä päivänä tieto on käsillä tässä ja nyt, internetissä.

Yksi modernin historian suurimmista kansainvaelluksista suhteessa väestön kokoon tapahtui satojen tuhansien suomalaisten lähtiessä työn perässä Itä- ja Pohjois-Suomesta Ruotsiin 1960-70 luvuilla. Kielitaidottomina, reppu selässä lähdettiin länteen vuolemaan kultaa.

Sodilta säästynyt Ruotsi oli kehityksessään miltei valovuoden Suomea edellä. Useimpien, niin lähteneiden kuin jäljelle jääneiden, elämäntaso on noussut. Niidenkin olotila koheni jotka muuttivat pääkaupunkiseudulle sienten lailla nousseisiin kivilähiöihin; Matinkylään, Soukkaan, Myyrmäkeen, Kontulaan jne.

Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikennekin on pysynyt pystyssä ruotsinsuomalaisten ja heidän jälkeläistensä ansiosta.

Mikä vimma ajaa ihmisiä liikkeelle? Miksi nyt mennään Suomesta Kiinaan ja Intiaan? Vapaudentahto, omien rajojensa rikkominen, halu suunnitella uusia maailmoja, eurooppalainen ihmisluonne.

Oi, tätä postmodernia aikaa!

Kuten tiedämme, periytyvät osuvimmat kielikuvat maatalouden harjoittamisen monivuosituhantiselta saralta.

 

Miten lienenkin huomannut että "rahvaanpankki" Sammon hallituksessa kielisuhde on fifty-fifty mutta konsernijohdossa 5/13 vs. 8/13 suomenkielisten tappioksi.

 

Olisikohan vielä 2000 luvulla liian härskiä peilata tuota suhdetta parhaimpaan runouteen mitä ihmiskäden ohjaama kynä on koskaan ilmoille loihtinut:

 

Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua...

 

Jos kerran sinut on leikattu irti villistä oliivipuusta, johon luonnonmukaisesti kuuluit, ja vastoin luontoa oksastettu jaloon oliivipuuhun, niin totta kai nämä alkuperäiset oksat voidaan liittää takaisin omaan puuhunsa (room. 1.17-25)