Jos Suomi ei olisi kaupallinen valtio jossa kaikki ovat ostettavissa, niin Amerikan Pekalta tilattu tulevaisuussuunnitelma käsittelisi suomalaisten kansanihmisten kultturellista menestysmahdollisuutta globalisoituvassa maailmassa.
Siinä varmaankin korostuisi Barack Obaman esikuvallisuus vaatimattomista oloista lähteneen mahdollisuuksille "säätyläisten" perinteisesti hallitsemassa maassa.
vrt. kommenttini Jukka Kemppisen blogissa 5.8.2011:
Vihdoin Kemppinen pääsi asiaan. Kansa janoaa oman nahkan paljastamista; Minä ja Erkki kansallisina sosialisteina pitämässä ryhmäominaisuutta (pohjoismainen hyvinvointivaltio) yksilön ihmisarvoa (Camus) tärkeämpänä.
Jollakin alitajunnan tasolla muistan erään kanssamaalaisen ihmettelyn miten olin joutunut nuorena maalaispoikana Helsingissä demareiden porukoihin 70-l:n alussa, sillä hänen mielestään suomalaisissa demareissa oli outo "kansallinen" juonne.
Nyttemmin itsekin sympatiseeraan kansainvälisempiä Barack Obaman ajatuksia jokaisen yksilön ihmisarvon ainutkertaisuudesta, kuten myös Olof Palme puhui universaaleista ihmisarvoista: ei voi olla yhdessä maassa yhdenlaisia ihmisoikeuksia ja toisessa toisenlaisia.
